Nuotti: Linnut nyt

Olen kirjoittanut tämän laulun tilanteeseen kun olen tarvinnut laulua mikä kertoo luomisesta ja mikä olisi helppo oppia yhdellä hartauskerralla sekä olisi myös rytmikäs. Tällainen siitä sitten tuli. Jos huomaat jotain virheitä tai kummallisuuksia nuotinnuksessa, kerro ihmeessä niin tarkistan tilanteen.

Niille ja muille jotka eivät vielä hallitse nuoteista laulamista taikka soittamista, yritän saada äänitetyn versionkin.

Nuotti löytyy tästä pdf-tiedostosta Linnut nyt

Nuottiavain G:n matka viivastolla

Tässä on nuottiavain G, hän on juuri saanut töitä nuottiviivastolta. On kuitenkin yksi pieni ongelma, hänellä ei ole hajuakaan miten viivastolla pitäisi toimia. Eräs kaunis aamu, G heräsi, katsahti juuri nousseita ylennyksiä. Silloin hän sanoi itsekseen:

  • Ei tästä näin mitään tule.

Hän päätti lähteä selvittämään nuottiviivaston salaisuuden. Tule sinäkin mukaan. Ratkotaan yhdessä G:n kanssa mitä kaikkea mielenkiintoista nuottiviivastolla voi olla.

Ensimmäiseksi vastaan tuli iso nuotti.

  • Hyvää huomenta! G toivotti ja jatkoi. Minä olen G, mutta kuka te olette?

  • Ai kuka minä olen? Minähän olen mummo Kokonuotti. Nuoteista vanhin ja pisin. Minua mahtuu vain yksi tahtiin. Ei tässä iässä jaksa enää juosta nopeasti.

Heidän jutellessaan paikalle saapui iso nuotti keppinsä kanssa.

  • Hyvää huomenta kaikille! Hän toivotti iloisesti vilkuttaen ja tanssi valssia kaarisillan yli G:n ja mummo Kokonuotin luokse.

  • Hyvää huomenta! G ja mummo toivottivat.

  • Tässä on vaari Puolinuotti. Mummo Kokonuotti esitteli saapujan. Hän pitää hurjasti valssista. Vaikka kestääkin vain kaksi iskua, valssin kolmen sijaan.

  • Ei se ole ennenkään haitannut. Vaari Puolinuotti naureskeli.

Tämän jälkeen hän kääntyi kohti G:tä ja sanoi:

  • Olen kuullut, että olet uusi täällä. Haluaisitko esittely kierroksen perheeseemme?

  • Se olisi todella mahtavaa. Iloistui G.

  • Hienoa! Huudahti vaari. Lähtekäämme matkaan siis.

G ja vaari Puolinuotti lähtivät kaarisillan yli seuraavaan tahtiin missä sijaitsi vaarin talo. Sieltä matka jatkui seuraavaan tahtiin Glissando-liukumäkeä myöten.

  • Huiiiii, iihihii! He huusivat ja nauroivat liukuessaan alas kohti isoa taloa.

  • Sepäs oli hauskaa, tässähän vallan nuortuu vuosilla. Vaari Puolinuotti naureskeli iloisesti.

Talosta heitä tuli vastaan rouva Neljäsosa, vauva Kuudestoistaosa sylissään. Heti perässä marssi herra Neljäsosa paikalle kokoajan vilkuillen ympärilleen. He ovat vielä vetreitä ja jaksavat juosta neljä kertaa nopeammin kuin mummo ja kaksi kertaa nopeammin kuin vaari.

  • Tervetuloa! Rouva toivotti ja halasi kumpaistakin. Vaari sinua ei olekaan näkynyt sitten viime konsertin.

  • Ei ole ei, täytyy myöntää. Pitäisi kyllä käydä useammin, mutta minun on pitänyt auttaa mummo Kokonuottia. Säveltäjät ovat miettineet kovasti hänelle sopivaa paikkaa ja minä olen tietysti antanut asiantuntevia lausuntojani.

  • Toivottavasti ne ovat parempia kuin viime kerralla. Rouva hihitti.

  • Miten niin? G ihmetteli. Mitä tapahtui?

Vaari Puolinuotti oli hieman nolonnäköinen.

  • Ei se nyt niin paha juttu ollut. Vaari kääntyi G:n puoleen ja jatkoi.

  • Ehdotin, että säveltäjät laittaisi mummolle kuusitahtia heti sävellyksen alkuun, yhdistettyinä kaarisilloilla.

  • Nii-in. Huokaisi rouva Neljäsosa. Ja tästä seurasi kuuntelijoiden nukahtelua ja aivan kuin se ei olisi riittänyt, mummo itsekin nukahti viidennen tahdin kohdilla.

  • Noo… se nyt oli sellainen kokeilu. Vaari mutisi.

  • Mutta se siitä. Tokaisi rouva ja jatkoi. Tulkaa toki sisälle tapaamaan lapsia.

Kuullessaan sanan, lapsia, herra Neljäsosa lopetti ympärilleen vilkuilun. Kääntyi kohti vaimoaan ja kuiskasi jotain tämän korvaan.

  • Ei kai! Rouva huudahti järkyttyneenä. Kuinka he ovat oikein päässeet sinne?

  • En minä tiedä. Tajusin vasta kun kuulin ylhäältä ääntä.

Pian he kuulivat nopeata ääntä yläpuoleltaan joka voimistui ja mataloitui kokoajan. Pian he jo näkivät kuinka kahdeksan Kahdeksasosa lasta hyppelivät alas pitkin viivastoa.

  • Enkö minä ole sanonut, että teidän pitää kysyä lupa ennen kuin lähdette hyppimään yläilmoihin. Rouva Neljäsosa puhisi.

Kaikki kahdeksan Kahdeksasosa lasta olivat pahoillaan.

  • No kun. He takertelivat. Oli niin hieno päivä ja ylennykset paistoivat niin kauniisti. Tuntui, että oli ihan pakko päästä kulkemaan.

  • No antaa olla tämän kerran. Herra Neljäsosa sanoi. Tiedättekö, meidän tarkoitus oli lähteä hieman improvisoimaan koko perheen voimin iltapäivästä. Jos enää jaksatte, saatte tällä kertaa tulla luvan kanssa yläilmoihin.

  • Voi itku. Kaikki lapset mutisivat yhtä aikaa. Lähdettiinkö me ihan turhaan ilman lupaa. Pyh!

Hetken aikaa he olivat hiljaa, kunnes:

  • Tietysti me tulemme mukaan! Kaikki Kahdeksasosa lapset hihkaisivat.

  • Mutta, entä G. Oletko oppinut tarpeeksi tänään? Vaari Puolinuotti kysyi.

  • Totisesti olen. Menkää te improvisoimaan niin minä näytän teille G:n paikan.

Kaikki hihkaisivat, kiitos! G käveli nuottiviivaston alkuun ja huusi:

  • G paikallaan!

Siinä samassa kaikki mummosta lapsiin lähtivät menemään pitkin viivastoa tuottaen mitä erilaisempia säveliä.

He olivat niin innoissaan, että eivät huomanneet kuinka ylennykset laskivat ja alennus nousi kumottamaan viivaston alkuun.

Tyttö ja piparipurkki musiikkitarina

Olen tämän pienen musiikkinäytelmän kirjoittanut kolmantena opiskeluvuotenani tavallaan viimisen musiikinkurssin lopputyöksi. Laulut on valittu niin, että ne olisivat jo ennestään tuttuja lapsille, mutta tietenkään tämä ei ole välttämättömyys. Joissakin tapauksissa saattaa jopa helpottaa, ettei lapset sotkeennu erisanoihin.

Jos on kysyttävää kysykää ihan rohkeasti.

 Tyttö ja piparipurkki

Alkulaulu

Katsojat mukaan laulamaan toistoa

 

Oli pieni tytön tylleröinen, jo neljän vuoden ikäinen.

Päivät hän leikki ja teekutsuja järjesti.

Eräänä päivänä keksi hän, jos vaikka piparin tai pari

purkista ylähyllyn ottaisi.

Tuumasta toimeen hän ajatteli ja tuolin päälle astahti.

Mutta voi, ei hän yltänytkään ylähyllyn purkkiin

vaikka kuinka kurotti.

Siitähän tämä tytön tylleröinen suuttui ja

jalkaa polkien huusi: ”En tahdo olla näin pieni, tahdon

olla iso, isompi kuin kukaan muu. Silloin yltäisin kaikkiin

maailman ylähyllyn purkkeihin.

 

Kiukkulaulu

 

Silloin äiti hänet kuuli ja sanoi:

Mitä minun pieni tytön tylleröinen täällä huutaa.

Ei kaikkien tarvitse isoja olla.

Pienikin on riittävästi. Ajattele vaikka pikku-lintuja,

eivät ne ole isoja, mutta lentävät korkealla

taivaalla yli puitten latvojen. Ja miten paljon

ne tuottavat iloa toisilleen ja vaikka

tuollaisille tytön tylleröisille.”

En kuitenkaan yllä ylähyllyn purkkiin.”

Totesi tuo pieni tytön tylleröinen.

 

Äiti tietää – laulu

 

Isoksi jos tahdot kasvaa, syödähän

muista monenlaista ruokaa

eritoten aamupuuron höyryävän.

Kun vielä muistat pitää

iloisena mielen ja leikkiä paljon,

niin pian huomaat kasvaneeni

niin isoksi, että et tarvitse edes

apua tuolilta tuollaiselta.

Näillä sanoilla opasti ja neuvoi äiti

tuota tytön tylleröistä.

 

Päässänsä tämä tytön tylleröinen mietti ja pohti, onko tosiaan näin, leikillä ja syömällä isoksi kasvaa. Mietti hetken, TOTTA ON,

kajautti hän ja leikkimään laukkasi. Keskellä leikkiä hän pian

unohti toivoa olevansa sen isompi kuin oli.

 

Loppulaulu

Katsojatkin mukaan laulamaan toistoa

 

LAULUT

Alkulaulu

( kalevalainen melodia )

 

Kuulkaa kaikki ihmiset nyt,

Kuulkaa kaikki ihmiset nyt,

Pienest tytöst purkkiloisest

Pienest tytös purkkiloisest

Kiinnostavaa tarinaa nyt

Kiinnostavaa tarinaa nyt

 

Kiukkulaulu

( Sisilisko- laulu ) <- löytyy ainakin ”Vauvojen laulunaika”-kirjasta

En nyt tahdo olla pieni

pienen pieni tyttö.

En nyt tahdo olla pieni

pienen pieni tyttö

 

Tahdon olla iso nyt

suurin teistäkin.

Tahdon olla iso nyt

suurin teistäkin.

 

Äiti tietää

( Jaakko kulta )

 

Äiti tietää, Äiti tietää

kuinka nyt, kuinka nyt

isoksi kasvetaan

isoksi kasvetaan.

Kuule jo, kuule jo.

 

Kaurapuuro, kaurapuuro,

leikitkin, leikitkin.

Isoksi sut tekevät,

isoksi sut tekevät.

usko pois, usko pois.

 

Loppulaulu

( kalevalainen laulu)

Nyt on kertomus pian loppu,

nyt on kertomus pian loppu.

Lähti tylleröinen jatkamaan,

lähti tylleröinen jatkamaan.

Isoksi ei heti kasva,

isoksi ei heti kasva.

Kaikki hyvän kokoisia,

kaikki hyvän kokoisia.

Nauttikaamme olostamme,

nauttikaamme olostamme.

Kaurapuurokaan ei unohdu,

kaurapuurokaan ei unohdu.

Jeesus tyynnyttää myrskyn -runolaulu

Tämän voi laulaa kalevalaisena lauluna toistaen aina rivin.

Illan tultua Jeesus sanoi,
vastarannalle lähtekäämme,
Väki lähetettiin pois,
Jeesus nousi venhoseehen
Matka näin käynnistyi,
Järvi oli tyyni kaunis
Linnut laulaa kaunihisti

Tuuli nousi, myrsky saapui
keinuttaen venhottamme
Loppu laulu lintusten
Rupesi meit pelottamaan
Jeesus myrskyn taltutti
sanallansa tyynnytti
laulu lintusten jälleen kuuluu
Aloitamme paluumatkan
Jeesus turvaa kotimatkan

1 2 3