Musiikkihartaus: Nooan arkki

Tämä Nooan arkki kertomus jatkaa musiikillisten hartauksien sarjaa. Olen tähän laittanut hartauden silleen miten itse olen tämän pitänyt. Muokkaa sitä omaan suuhusi sopivaksi 🙂

Tarvikkeet: arkki, kaksi pientä vähän suurempaa ja todella suurta eläintä. Mahdollisesti soitin esim. kitara, ukulele taikka kantele.

Hartauden kulku:

Mies jota kutsuttiin Nooaksi. Nuotit saat tästä linkistä: Mies jota kutsuttiin Nooaksi

”Kauan aikaa sitten, maata tallasi, mies jota kutsuttiin Nooaksi.

Nooa tunsi Jumalan, tunsi Jumalan. Jumala myös tunsi Nooankin.

Kerran antoi tehtävän, Isä Jumala. Suuri arkki rakenna, arkki rakenna

Ota mukaan itsesi, sekä perheesi. Ota myöskin eläimiä, kaksi kutakin.”

Mitä ihmettä siis arkkiko tässä pitäisi rakentaa. Arkki on kuin iso venemäinen puulaatikko joka kelluu veden pinnalla. Niin ja pitäisi vielä ottaa eläimiäkin mukaan. Itse en varmaankaan tietäisi mistä aloittaa. Nooa kuitenkin aloitti rakentamisen Jumalan ohjeiden mukaisesti. Hän sahasi ja pilkkoi, nakutti ja paukutti. Otetaan mekin vasarat käteen.

Nooa se hakkaa yhdellä vasaralla jne.

Jokohan arkki alkaisi olla jo valmis?

Valmista on Nooa -laulu sinisestä lastenvirsikirjasta

1. Säkeistö

No nythän se on valmis. Jatketaan matkaa

2. Säkeistö

Se on hyvä, että ovi on avoinna.

3. Säkeistö

Siis mitä on tulossa? Ne eläimetkö?

4. Säkeistö

Pienimmäthän ne ovatkin tulossa. On leppäkerttua, koppakuoriasta, hämähäkkiä ja muurahaista.

Pienimmät menivät arkkiin.

Mitä kummaa seurasi pienten perässä?

5. Säkeistö

Ei todellakaan kannata kompuroida kun koirat, kissat, ketut, sudet, lampaat ja monta muuta saapuvat.

Nyt on varmaan kaikki lastattu ja tungosta on vaikka kuinka.

5. Säkeistö

Voi ei tuleeko sieltä vieläkin lisää. Seuraavaksi saapuvat kaikista suurimmat. On norsuja, kirahvia, vesipuhvelia, karhua, virtahepoa ja niin päin pois. Ei ole mikään ihme, että silta natisee.

Olisiko nyt jo kaikki paikalla?

6. Säkeistö

No hyvä. Nyt on kaikki paikalla. Nooakin meni perheineen arkkiin.

Ja sitten alkoi kuulumaan tällaista ääntä. (Sormilla rummutusta vesipisaroina.)

Lammikon pinnalle

Ja sitä vettä tuli ja tuli ja tuli. Sitä tuli niin paljon, että arkki nousi ylös ja aloitti matkansa keinuen hiljalleen puolelta toiselle, eteen ja taakse.

Keinutaan aalloilla. Jätin tämän lyhennetystä versiosta pois

Sadetta kesti 40 päivää ja 40 yötä, mutta sen jälkeen Jumala puhalsi suuren tuulen maanpinnalle ja vedet alkoivat laskemaan.

Sateen tauottua Nooa päästi korpin lentoon. Jos se jäisi matkalleen olisi kuivaa maata jo paljon.

(Tämä kalevalalainen melodia löytyy ainakin kiekkumaralla nimisestä kirjasta. )

HOijjoij joi, Lennä, liidä korppi musta. Hoijjoij. Ja korppihan lensi ja liisi. <- Puhuen

mutta Hoij joi joi.vielä palas arkkiin takas, hoijjoijj

Nooa odotti seitsemän päivää. Sen jälkeen hän päästi kyyhkysen lentoon.

Hoij joi joi, Lennä, liidä kyyhky kaunis. Hoij joi joi. Ja kyyhkynen lensi ja liisi.

mutta. Hoijjoij, vielä palas arkkiin takas, hoijjoij

Nooa odotti vielä  7 päivää. Jälleen hän päästi kyyhkysen lentoon.

Hoij joi joi, Lennä, liidä kyyhky kaunis. Hoij joi joi. Ja kyyhkynen lensi ja liisi.

mutta. Hoijjoij, vielä palas arkkiin takas, hoijjoij. Yksi juttu oli eritavalla kuin viime kerralla. Kyyhkynen toi mukanaan puunlehvän. Vesi oli alkanut jo laskea.

Nooa odotti vielä  7 päivää. Jälleen hän päästi kyyhkysen lentoon.

Hoij joi joi, Lennä, liidä kyyhky kaunis. Hoij joi joi. Ja kyyhkynen lensi ja liisi.

mutta. Hoijjoij, kyyhky kaunis jätti arkin hoijjoij.

Tästä Nooa tiesi, että he saisivat pian laskea jalkansa kuivalle maalle.

Niin siitä kävi. Pian kolahti arkki vuoren rinteeseen ja jäi siihen. Arkin ovet avattiin ja niin pääsi eläimet ja Nooa perheineen pois arkista

Yhden lupauksen Jumala vielä teki. Jumala lupasi ettei koskaan tule moista tulvaa ja olisi ihmisten, eläinten ja maailman kanssa ja pitäisi heistä huolta. Tämän lupauksen merkiksi Jumala teki kauniin kaaren taivaalle missä on ainakin punaista, sinistä ja keltaista. Mikähän kaari tuo on. Sateenkaarihan se on. Lauletaan vielä yksi sateenkaari laulu kaikuna.

Sateen kaaren kaunis tie

Tarina: Eksynyt leluhyllyillä

Tämän kertomuksen olen ottanut mikkelipäivä teemaisessa kirkkohetkessä. Olen itse soittanut kitaraa / ukulela taustalla kun olen kertonut kertomusta. Kautta merkki sen takia koska kesken ensimmäistä ryhmää kitaran olkahihnan kiinnike katkesi. Ukulele oli minulla kuitenkin mukana, joten vaihdoin siihen lennossa. Se itseasiassa sopi minusta tähän jopa paremmin kuin rämisevä kitarani.

Ajatus: Voimme olla toinen toisillemme enkelinä.

Tarvikkeet: Nainen, mies ja lapsi nukke. Mahdollisesti myös kangasta jolla voi pöydän peittää. Soitin mikäli haluat. Ei ole pakollista.

Alkuasetelma: Aseta pöytä niin, että kaikki näkevät sille. Laita nuket piiloon esim. pöydän taakse. Tämä siis jos kankaasi on tarpeesi suuri.

Eräässä talossa asuu pieni lapsi. (Nostetaan lapsi nukke esille.)

No hyvä on asuu samassa kodissa myös äiti ja isä. (Nostetaan heidätkin lapset vierelle) Päivät hän touhuaa kaikkea mitä lapset nyt touhuavat. Mitä tuo lapsi voisi tehdä aamu / päivällä / illalla / yöllä? Tästä voi tehdä pienen laulun esim. yksinkertaisella SO-MI laululla, kalevalalaisella  melodialla.

Eräänä lauantaiaamuna äiti ja isä kysyi haluaisiko lapsi lähteä kauppaan. Lapsihan tahtoi ja niin he hyppäsivät autoon ja lähtivät ajamaan kohti kauppaa.

Pyörät ne pyörivät ympäri -laulu.

Tuolla kauppa jo onkin. Isä parkkeerasi auton ja he lähtivät kävelemään kohti kauppaa.

Kävelen kävelen -laulu.

Kauppa olikin suuri. He kävelivät pitkin kauppaa.

Kävelen kävelen laulu. Pysäys, oho tuossahan on jauhoja, maitoa, leipää, telkkareita jne.

Korkeissa ja pitkissä hyllyissä oli mitä erilaisempia asioita. Yksi hylly oli kuitenkin kaikista houkuttelevin, leluhyllyt. Lapsi pysähtyi ja jäi katselemaan. Tuossahan mahtava rakennussarja ja tuossa uusi juna ja oi miten hieno pallo. Hetken katseltuaan lapsi näki sen. Lelun minkä hän ehdottomasti haluaisi.  Hän osoitti sormellaan sitä ja sanoi.

“Isä! Saanko tuollaisen.”

Kun hän nosti päänsä. Isää ollut missään. Äitiäkään ei näkynyt missään. Hän katsoi toisen hyllyn välistä. Sielläkään ei ollut oman äidin ja isän näköisiä aikuisia. Nyt alkoi itku jo tehdä tuloaan. Ennen kuin se kerkesi kunnolla alkaa, kuuli lapsi lempeän äänen viereltään. “Oletko lapsi hyvä eksynyt? Näytät hieman siltä.” Puhuja oli vanha mies. Lapsi nyökkäsi hieman.

“Näin minä hieman arvelin. Oletko täällä äidin tai isän kanssa vai kenties molempien?”

“Molempien.” Lapsi kuiskasi.

“Osaisitko kertoa minkä näköisiä vanhempasi on?”

“No isällä on ainakin parta ja tämän kokoinen maha. ( näyttää hieman pyöreää mahaa) Äidillä on mustat hiukset. Ei kun. Nyt ne taitaakin olla punaiset.”

“Muistaisitko heidän nimensä?”

Ne lapsi muistikin.

“Tiedätkö. Mennään tuonne info-pisteelle ja he voivat kuuluttaa vanhempasi. Haluatko ottaa kädestä kiinni, niin mennään yhdessä.” Lapsi otti ja niin he lähtivät kohti info-pistettä.

Kävele, kävelen. Ei olla ihan vielä perillä

Kävelen, kävelen. “Hei nyt keksin mikä auttaa harmiin.” Tuo vanha mies otti kaksi jäätelö mukaan jäätelöaltaasta.

Kävelen, kävelen. Kassa. Maksetaan ostokset ( rahan antaminen taikka luvun näppäileminen) Kohta ollaan jo perillä

Kävelen, kävelen. Vihdoin perillä.

Info-pisteessä työskentelee mukava rouva. Hän kuulutti vanhemmat ja pian isä ja äiti juoksivat paikalle. He halasivat lasta. Kiittivät todella paljon vanhaa miestä ja sanoivat häntä enkeliksi.

He huiskuttivat hyvästit. Lapsi perheineen nousi autoon. Ja ajoi kotiin.

Pyörät ne pyörivät -laulu nopeammalla tempolla.

Kotiovi häämötti. Avataan se. ( avaan kädellä ilma ovi ), mennään sisään ja suljetaan.

Näin onnellisesti päättyi tämän reissu. Meillä jokaisella on oma Enkeli jota ei yleensä näe, mutta se kuitenkin iloitsee kanssasi kun olet iloinen. Lohduttaa kun olet surullinen. Antaa rohkeutta kun olet arka. Ja kulkee vierelläsi minne sitten menetkin. Joskus voi toinen ihminen olla toiselle enkeli auttamalla, lohduttamalla, rohkaisemalla tai vaikka kävelemällä vain vieressä.

– Jani –

Tyttö ja piparipurkki musiikkitarina

Olen tämän pienen musiikkinäytelmän kirjoittanut kolmantena opiskeluvuotenani tavallaan viimisen musiikinkurssin lopputyöksi. Laulut on valittu niin, että ne olisivat jo ennestään tuttuja lapsille, mutta tietenkään tämä ei ole välttämättömyys. Joissakin tapauksissa saattaa jopa helpottaa, ettei lapset sotkeennu erisanoihin.

Jos on kysyttävää kysykää ihan rohkeasti.

 Tyttö ja piparipurkki

Alkulaulu

Katsojat mukaan laulamaan toistoa

 

Oli pieni tytön tylleröinen, jo neljän vuoden ikäinen.

Päivät hän leikki ja teekutsuja järjesti.

Eräänä päivänä keksi hän, jos vaikka piparin tai pari

purkista ylähyllyn ottaisi.

Tuumasta toimeen hän ajatteli ja tuolin päälle astahti.

Mutta voi, ei hän yltänytkään ylähyllyn purkkiin

vaikka kuinka kurotti.

Siitähän tämä tytön tylleröinen suuttui ja

jalkaa polkien huusi: ”En tahdo olla näin pieni, tahdon

olla iso, isompi kuin kukaan muu. Silloin yltäisin kaikkiin

maailman ylähyllyn purkkeihin.

 

Kiukkulaulu

 

Silloin äiti hänet kuuli ja sanoi:

Mitä minun pieni tytön tylleröinen täällä huutaa.

Ei kaikkien tarvitse isoja olla.

Pienikin on riittävästi. Ajattele vaikka pikku-lintuja,

eivät ne ole isoja, mutta lentävät korkealla

taivaalla yli puitten latvojen. Ja miten paljon

ne tuottavat iloa toisilleen ja vaikka

tuollaisille tytön tylleröisille.”

En kuitenkaan yllä ylähyllyn purkkiin.”

Totesi tuo pieni tytön tylleröinen.

 

Äiti tietää – laulu

 

Isoksi jos tahdot kasvaa, syödähän

muista monenlaista ruokaa

eritoten aamupuuron höyryävän.

Kun vielä muistat pitää

iloisena mielen ja leikkiä paljon,

niin pian huomaat kasvaneeni

niin isoksi, että et tarvitse edes

apua tuolilta tuollaiselta.

Näillä sanoilla opasti ja neuvoi äiti

tuota tytön tylleröistä.

 

Päässänsä tämä tytön tylleröinen mietti ja pohti, onko tosiaan näin, leikillä ja syömällä isoksi kasvaa. Mietti hetken, TOTTA ON,

kajautti hän ja leikkimään laukkasi. Keskellä leikkiä hän pian

unohti toivoa olevansa sen isompi kuin oli.

 

Loppulaulu

Katsojatkin mukaan laulamaan toistoa

 

LAULUT

Alkulaulu

( kalevalainen melodia )

 

Kuulkaa kaikki ihmiset nyt,

Kuulkaa kaikki ihmiset nyt,

Pienest tytöst purkkiloisest

Pienest tytös purkkiloisest

Kiinnostavaa tarinaa nyt

Kiinnostavaa tarinaa nyt

 

Kiukkulaulu

( Sisilisko- laulu ) <- löytyy ainakin ”Vauvojen laulunaika”-kirjasta

En nyt tahdo olla pieni

pienen pieni tyttö.

En nyt tahdo olla pieni

pienen pieni tyttö

 

Tahdon olla iso nyt

suurin teistäkin.

Tahdon olla iso nyt

suurin teistäkin.

 

Äiti tietää

( Jaakko kulta )

 

Äiti tietää, Äiti tietää

kuinka nyt, kuinka nyt

isoksi kasvetaan

isoksi kasvetaan.

Kuule jo, kuule jo.

 

Kaurapuuro, kaurapuuro,

leikitkin, leikitkin.

Isoksi sut tekevät,

isoksi sut tekevät.

usko pois, usko pois.

 

Loppulaulu

( kalevalainen laulu)

Nyt on kertomus pian loppu,

nyt on kertomus pian loppu.

Lähti tylleröinen jatkamaan,

lähti tylleröinen jatkamaan.

Isoksi ei heti kasva,

isoksi ei heti kasva.

Kaikki hyvän kokoisia,

kaikki hyvän kokoisia.

Nauttikaamme olostamme,

nauttikaamme olostamme.

Kaurapuurokaan ei unohdu,

kaurapuurokaan ei unohdu.