Tarina: Eksynyt leluhyllyillä

Tämän kertomuksen olen ottanut mikkelipäivä teemaisessa kirkkohetkessä. Olen itse soittanut kitaraa / ukulela taustalla kun olen kertonut kertomusta. Kautta merkki sen takia koska kesken ensimmäistä ryhmää kitaran olkahihnan kiinnike katkesi. Ukulele oli minulla kuitenkin mukana, joten vaihdoin siihen lennossa. Se itseasiassa sopi minusta tähän jopa paremmin kuin rämisevä kitarani.

Ajatus: Voimme olla toinen toisillemme enkelinä.

Tarvikkeet: Nainen, mies ja lapsi nukke. Mahdollisesti myös kangasta jolla voi pöydän peittää. Soitin mikäli haluat. Ei ole pakollista.

Alkuasetelma: Aseta pöytä niin, että kaikki näkevät sille. Laita nuket piiloon esim. pöydän taakse. Tämä siis jos kankaasi on tarpeesi suuri.

Eräässä talossa asuu pieni lapsi. (Nostetaan lapsi nukke esille.)

No hyvä on asuu samassa kodissa myös äiti ja isä. (Nostetaan heidätkin lapset vierelle) Päivät hän touhuaa kaikkea mitä lapset nyt touhuavat. Mitä tuo lapsi voisi tehdä aamu / päivällä / illalla / yöllä? Tästä voi tehdä pienen laulun esim. yksinkertaisella SO-MI laululla, kalevalalaisella  melodialla.

Eräänä lauantaiaamuna äiti ja isä kysyi haluaisiko lapsi lähteä kauppaan. Lapsihan tahtoi ja niin he hyppäsivät autoon ja lähtivät ajamaan kohti kauppaa.

Pyörät ne pyörivät ympäri -laulu.

Tuolla kauppa jo onkin. Isä parkkeerasi auton ja he lähtivät kävelemään kohti kauppaa.

Kävelen kävelen -laulu.

Kauppa olikin suuri. He kävelivät pitkin kauppaa.

Kävelen kävelen laulu. Pysäys, oho tuossahan on jauhoja, maitoa, leipää, telkkareita jne.

Korkeissa ja pitkissä hyllyissä oli mitä erilaisempia asioita. Yksi hylly oli kuitenkin kaikista houkuttelevin, leluhyllyt. Lapsi pysähtyi ja jäi katselemaan. Tuossahan mahtava rakennussarja ja tuossa uusi juna ja oi miten hieno pallo. Hetken katseltuaan lapsi näki sen. Lelun minkä hän ehdottomasti haluaisi.  Hän osoitti sormellaan sitä ja sanoi.

“Isä! Saanko tuollaisen.”

Kun hän nosti päänsä. Isää ollut missään. Äitiäkään ei näkynyt missään. Hän katsoi toisen hyllyn välistä. Sielläkään ei ollut oman äidin ja isän näköisiä aikuisia. Nyt alkoi itku jo tehdä tuloaan. Ennen kuin se kerkesi kunnolla alkaa, kuuli lapsi lempeän äänen viereltään. “Oletko lapsi hyvä eksynyt? Näytät hieman siltä.” Puhuja oli vanha mies. Lapsi nyökkäsi hieman.

“Näin minä hieman arvelin. Oletko täällä äidin tai isän kanssa vai kenties molempien?”

“Molempien.” Lapsi kuiskasi.

“Osaisitko kertoa minkä näköisiä vanhempasi on?”

“No isällä on ainakin parta ja tämän kokoinen maha. ( näyttää hieman pyöreää mahaa) Äidillä on mustat hiukset. Ei kun. Nyt ne taitaakin olla punaiset.”

“Muistaisitko heidän nimensä?”

Ne lapsi muistikin.

“Tiedätkö. Mennään tuonne info-pisteelle ja he voivat kuuluttaa vanhempasi. Haluatko ottaa kädestä kiinni, niin mennään yhdessä.” Lapsi otti ja niin he lähtivät kohti info-pistettä.

Kävele, kävelen. Ei olla ihan vielä perillä

Kävelen, kävelen. “Hei nyt keksin mikä auttaa harmiin.” Tuo vanha mies otti kaksi jäätelö mukaan jäätelöaltaasta.

Kävelen, kävelen. Kassa. Maksetaan ostokset ( rahan antaminen taikka luvun näppäileminen) Kohta ollaan jo perillä

Kävelen, kävelen. Vihdoin perillä.

Info-pisteessä työskentelee mukava rouva. Hän kuulutti vanhemmat ja pian isä ja äiti juoksivat paikalle. He halasivat lasta. Kiittivät todella paljon vanhaa miestä ja sanoivat häntä enkeliksi.

He huiskuttivat hyvästit. Lapsi perheineen nousi autoon. Ja ajoi kotiin.

Pyörät ne pyörivät -laulu nopeammalla tempolla.

Kotiovi häämötti. Avataan se. ( avaan kädellä ilma ovi ), mennään sisään ja suljetaan.

Näin onnellisesti päättyi tämän reissu. Meillä jokaisella on oma Enkeli jota ei yleensä näe, mutta se kuitenkin iloitsee kanssasi kun olet iloinen. Lohduttaa kun olet surullinen. Antaa rohkeutta kun olet arka. Ja kulkee vierelläsi minne sitten menetkin. Joskus voi toinen ihminen olla toiselle enkeli auttamalla, lohduttamalla, rohkaisemalla tai vaikka kävelemällä vain vieressä.

– Jani –

Muskari: Aarteena enkelinsiiven alla

Tällä kertaa olemme olleet kolme viikkoa pikku enkelin matkassa. Ja kyllä, tiedän, että tämä tulee myöhässä, mutta parempi nyt kuin ei milloinkaan. Voihan enkeli juttuja tehdä muulloinkin kun mikkelinpäivän aikana 🙂

Tarvikkeet: cd-soitin, piilometsän säveliä cd ja sifonki-huoveja.

Alkulaulu: Hei, hei, tule laulamaan

Lastenvirsi: ULV 45

Alkulämmittely: Pää olkapää peppu

Taivaassa pieni enkeli tekee aamujumppaa, jotta jaksaa lentää maan päälle.

Enkelijumppa lorutellen ( Kirkkomuskari )

Enkeli lentää maan päälle ja tapaa matkalla, variksen, sirkkusen, haukan ja kotkan.

Siipileikki, ensin lattialla ja sen jälkeen otetaan huivit ja lähdetään liikkumaan tilassa. ( Vauvan vaaka ) Voidaan käyttää myös cd:tä kun lähdetään liikenteeseen.

Enkeli katselee maailmaa, lohduttaa niitä jotka ovat surullisia ja iloitsee niiden kanssa jotka ovat iloisia. Se myös katsoo eläinten ja kasvien perään, onhan Jumala kaikki nekin luonut. Esimerkiksi näin syksyllä pikku enkeli saattaa törmätä metsässä lättänä sieneen.

Lättänäsieni, kaikki kolme säkeistöä

Kun ilta alkaa laskeutua haluavat metsän eläimet enkelin vielä kanssaan polkkaan.

Metsäpolkka ( Piilometsänsäveliä cd) Kuljetaan vapaasti tilassa nostellen polvia tai vapaa muotoisesti ja boing kohdassa hypätään aina yhden kerran ilmaan. Ymmärrät boing kohdan kun kuuntelet kappaleen.

Tanssi jälkeen kaikki ovat väsyneitä ja käyvät vierekkäin ja sylikkäin lepäämään

Syliä kaipaa ( Jukka Salminen )

Nyt on pienen enkelin aika mennä kotiin. Se lentää auringonlaskun viime säteiden valossa taivaaseen.

Ohtoseni ( Piilometsän säveliä cd) Otetaan jälleen huovit ja lennätetään niitä musiikin tahdissa kuvitellen luoda auringonlaskun värikästä taivasta.

Suljen ihanan soittorasian

Ihanaa ja siunattua syksyn jatkoa sinulle. Nautitaan ilmoista, väreistä ja tunnelmasta. Näin tunnustuksena, minä en pidä siitä, että syksyllä on niin kylmä. Väreistä ja tunnelmasta kylläkin pidän 🙂

– Jani –

Suojelusenkelihartaus

Aihe: Suojelusenkeli

Sanoma: Jokaisella on oma suojelusenkeli joka pitää huolta silloin kun pelottaa ja kaikilla matkoilla joita kuljetaan. 

Tarvikkeet:

  • 1 x iso vihreä kangas
  • kankaita joista saa puita, vuoria jne. ihan mihin ympäristöön haluat kertomuksen asettaa.
  • 1 x Enkeli
  • 2 x lapsinukkea, itse valitsin tytön ja pojan.
  • 1 x ruskean kankaan poluksi
  • 2 x taloa, omani ovat leikkijunaradan taloja
  • 1 x kori johon voit piilottaa kaikki muut paitsi kankaat.
  • 1 x Jokin kangas millä peität korin
  • Erilaisia materiaaleja jotka voivat kuvat pelkoja, vaarallisia asiota jne. Esim. kiviä, puupalikoita…

Alkuasetelma: kankaat ovat vieressäsi. Samaten peitetty kori jossa on kaikki muut. Vaara-, pelkomateriaalit voivat olla jossain sivulla mistä lasten on mahdollista hyvin ottaa niitä. Kun ovat näkyvillä kutkuttavat mielikuvitus, että miksi ne ovat siinä.

Hartauden kulku:

Aloitetaan kertomalla, että ihan alussa Jumala loi maailman. Asetetaan iso vihreä kangas lattialle.
Ja siellä maailmassa on… puita, vuoria tai tms. Asetetaan ne kankaat vihreälle alustalle jotka olet valinnut kuvaamaan mitä haluat kuvata.
Maailmassa on myös polkuja Asetaan ruskea kangas pitkulaisena kankaan nurkasta nurkkaa.
Maailmassa on myös miehiä ja naisia sekä tyttöjä ja poikia Asetetaan lähinnä itseäsi olevaan nurkkaan lapsi nuket
Maailmassa on myös taloja joissa voivat asua sinä tai vaikkapa minä. Tässä kertomuksessa talossa asuvat nämä kaksi lasta. Asetetaan talo lapsinukkejen luokse. Kun kerrotaan kuin he asuvat siinä talossa, näytetään lapsinukkeja
Maailmassa on myös taloja joissa voivat asua kaverit, mummi, pappa, mamma taikka vaari. Tai kenties talossa onkin kerhopaikka taikka päiväkoti. Tällä kertaa tämä talo on näiden kahden kahden lapsen kaverin talo. Asetetaan talo polun toiseen päähän. Aina kun jostain puhutaan, osoitetaan rauhallisesti ks. asiaa taikka nukkea.
Kerrotaan kuinka lapset haluaisivat lähteä leikkimään kaverinsa kanssa, mutta heitä pelotti mennä metsän läpi tai minkä ympäristön oletkaan luonut. Kehoitetaan lapsia seuraavaksi miettimään jonkin asian mikä tuntuu pelottavalta taikka vaaralliselta. Tämän jälkeen pyydä jokaista hakemaan jokin tavara materiaaleista mikä kuvaisi sitä pelkoa taikka vaarallista asiaa ja tuomaan sen polun varteen Lasten ei tarvitse kertoa sitä asiaa mikä pelottaa. Kun pyydät hakemaan materiaalia ja tuomaan sen niin näytä itse esimerkkiä.
Kun kaikki ovat tuoneet materiaalinsa, kerrotaan kuinka lapset halusivat niin kovasti mennä leikkimään kaverin luokse, että päättivät uskaltaa mennä metsän läpi. Kun ollaan kerrottu. Asetetaan lapset polulle valmiina kulkemaan sitä pitkin. Tämän jälkeen otetaan enkeli mitään sanomatta korista ja kuljetetaan lapset ja enkeli läpi metsän ja polun hiljaisuuden vallitessa ja asetetaan päätteeksi kaikki kaverin talon luokse.
Kerrotaan kuinka lapset tunsivat itsensä jotenkin rohkeammiksi yhtäkkiä ja, että he eivät nähneet mitään vaarallista taikka pelottavaa. Kysytään lapsilta mikä heidän kanssaan polulla kulki. Kerrotaan kuinka lapsi suojeli heidän oma suojelusenkeli. Samalla kerrotaan kuinka meillä jokaisella on oma suojelusenkeli pitämässä meistä huolta erityisesti silloin kun meitä pelottaa taikka jokin juttu tuntuu vaaralliselta. Kerrotaan myös, että enkeli on kokoajan meidän jokaisen seurassa, vaikkakin heitä ei näy, pitämässä meistä huolta. Kun kysytään, otetaan enkeli käteen.
Lopuksi voidaan laulaa jokin enkelilaulu. Itse pidän laulusta Enkeleiden kanssa. Löytyy lasten virsikirjasta.