Hyvää joulua: Ruuben-enkeli ja kettu

Hyvää joulu kaikille teille rakkaat lukijat pienen joulusadun saattelemana 🙂

lyhdyt

Ruuben-enkeli ja kettu

(c) Jani Suurnäkki

Ruuben-enkeli lensi metsässä pujotellen puiden väleissä, tehden voltteja ja lentäen niin lähellä latvoja, että ne kutittavat hänen varpaitaan. Välillä hän auttoi metsän asukkaita kun he sitä tarvitsitsivat ja jälleen jatkoi lentämistään. Niin kului Ruubenin päivät eikä hän tiennyt mikä olisi voinut olla parempaa.

Eräänä iltana kun ensimmäiset lumihiutaleet leijailivat taivaalla, Ruuben lensi tarkkailemaan metsän laidalla asuvia ihmisiä. Ihmiset olivat laittaneet ikkunoihin ja pihapuihin kirkkaita, vihreitä, punaisia, keltaisia ja vaikka minkävärisiä valoja. Kun Ruuben kurkisti sisälle, hän näki ihmisten koristelevan talojaan kynttilöin, tontuin ja kaikella muulla kauniilla. Ruuben ei ymmärtänyt miksi ihmiset toimivat niin. Silloin hän huomasi liikettä erään talon pihalta. Isä oli ulkona lapsensa kanssa. Puolivälissä pihaa isä pysähtyi ja osoitti taivaalle. Hän kertoi lapselle kuinka kauan aikaa sitten syntyi uusi tähti. Enempää Ruuben ei kuullut, sillä isä ja lapsi siirtyivät sisälle. Ruuben lensi metsän ylle ja laskeutui männyn latvaan. Häntä mietitytti miksi aikanaan syntyi uusi tähti taivaalle. Sitä miettiessään Ruuben huomasi männyn ohi juoksevan ketun. Ruuben kysyi tietääkö kettu miksi syntyi uusi tähti taivaalle. Kettukaan ei tiennyt, mutta se lupasi ottaa selvää. Kettu lähti juoksemaan.

Se juoksi pitkin metsää, ui yli meren, juoksi teiden varsilla ja kipusi vuorien yli. Pysähtyessään kysymään, kukaan ei tiennyt miksi uusi tähti oli syntynyt taivaalle. Eräänä päivänä kun kettu oli juossut pitkän päivän pitkin niittyjä, vastaan tuli paimen. Kettu kysyi paimenelta tiesikö hän miksi uusi tähti oli syntynyt. Paimen kertoi, että aikoinaan syntyi kuningas, pieni lapsi tallin nurkkaan eikä lapsi ollut mikä tahansa lapsi vaan Jumalan oma poika. Kettu kiitti paimenta ja lähti kotimatkalle. Se juoksi pitkän päivän läpi niityn, kiipesi yli vuorten, juoksi teiden varsilla, ui yli meren ja juoksi pitkin metsää kotiin asti. Sieltä kettu löysi Ruubenin ja kertoi miksi uusi tähti oli syntynyt taivaalle. Tuon jälkeen kettu livahti takaisin metsän siimekseen. Kuinka Ruuben oli unohtanut. Uusi tähti tarkoitti sitä, että Jeesus syntyi pienessä tallissa. Siksi ihmiset laittavat kotinsa niin kauniiksi. He odottavat joulua. Niiltä sijoiltaan Ruuben lensi metsään valmistelemaan sitä joulun odotukseen

( Satu on saanut vaikutteensa Neitsy Maarian virren osasta )

– Jani –

Satu: Jänistyttö ja uusi ystävä

Hups. Onpa tullut taukoa edelliseen postaukseen. Tässä tulisi nyt kuitenkin uusi tarina ystävyydestä. Olen tehnyt tämän pohjalta pienen varjoteatteriesityksen jota kävin pitämässä. Toimi todella kivasti lasten kanssa. Lopuksi laulettiin ja leikittiin vielä Matkimisleikki (Sinä olet siellä ja minä olen täällä). Se löytyy Missä ilo asustaa cd:ltä ja nuotti löytyy Nuotteja nimisestä kirjasta.

JÄNISTYTTÖ JA UUSIYSTÄVÄ

Päästäksemme tarinan syntysijoille, meidän on lähdettävä matkalle. Ensin on ylitettävä meri, joka kuohuaa ja aaltoilee. Kun olemme päässeet meren yli, päädymme rannalle. Rannalta lähdemme metsään, jossa tuuli kahisuttaa lehtiä ja sammaleet tuoksuvat. Hetken käveltyämme saavumme kylän. Tuosta kylästä voit löytää rouva ja herra Mäyrän, vanhan Merihiiren taikka pöllöperheen, jolle on syntynyt uusi lapsi. Tämä tarina ei kuitenkaan kerro kenestäkään heistä. Tämä kertoo jänisperheen tytöstä, siitä kaikkein villeimmästä. Jänistyttö rakasti pomppimista ja tanssimista. Yksi hänen lempileikeistään on piiloleikki. Eräänä marraskuisena päivä hän oli pomppinut, tanssinut ja leikkinyt koko päivän ja oli väsynyt. Sinä iltana jänistyttö katseli ikkunasta ulos ja kuinka lumi leijaili hiljakseen taivaalta. Jänistyttö toivoi, että aamulla maanpinnalla olisi lumikerros. Seuraavana aamuna hän heräsi ja näki, että lunta oli maassa juuri ja juuri sen verran, että voisi laskea mäkeä. Niinpä jänistyttö otti pulkkansa ja kiiruhti ovesta ulos. Hän pomppi suurimmalle mäellä minkä kylästä löysi. Hän kiipesi sen huipulle, asettui istumaan pulkkaan ja laski. Eikä vain kerran vaan kolme kertaa. Jänistyttö olisi varmaan laskenut useammankin kerran ellei hän olisi kuullut ääntä. Aivan kuin joku itkisi. Jänistyttö päätti etsiä äänen pitäjän. Hän kiipesi mäen päälle ja huhuili, mutta ei nähnyt ketään. Hän hyppi alarinteelle ja huhuili, mutta ei sielläkään ollut ketään. Jänistyttö oli jo luovuttamassa kunnes näki vilauksen jostakin lumivallin takaa.

”Hei tule esiin.” Jänistyttö sanoi. Ei vastausta.

”Tule vain esille. Ihan rohkeasti. En minä sinua pure. Pidän enemmän porkkanoista.”

Hitaasti lumivallin takaa asteli keinuvin askelin esille pieni pingviini.

”Hei tulithan sinä. Sinäkö äsken itkit?” Jänistyttö kysyi. Pieni pingviini nyökkäsi.

”Kuka sinä olet? Minä olen jänistyttö.”

”Minä on olen pingviini.” Pieni pingviini sanoi hiljaa ja katseli räpylöitään.

”Olen juuri muuttanut tänne ja olen aivan yksin. Kylän lapset eivät halunneet leikkiä minun kanssani.” Se jatkoi hiljaa.

”Outoa.” Jänistyttö sanoi. ”Yleensä he leikkivät kaikkien kanssa. Mistä muuten olet kotoisin?”

”Olen kaukaa etelästä.”

”Etelästä! Siellä on varmaan lämmintä ja hiekkarantoja sekä palmupuita.” Jänistyttö sanoi ja laittoi silmät kiinni ja kuvitteli hyppivänsä hiekkarannalla.

”Itseasiassa tulen niin etelästä, että siellä on kokoajan pakkasta, lunta ja jäätä.”

”Oho!” Jänistyttö sanoi ja avasi jälleen silmänsä. ”Sittenhän osaat varmasti laskea mäkeä.”

”Osaan.” Pieni pingviini sanoi ja katseli jälleen räpylöitään.

”Hienoa. Tule minun kanssani tuonne huipulle. Voidaan vaikka laskea yhdessä pulkallani.”

Pieni pingviini ilahtui ehdotuksesta ja niin he kiipesivät huipulle. Istuivat samaan pulkaan ja laskivat alas. Eikä vain kerran, vaan niin monta kertaa etteivät he enää kyenneet niitä laskemaan. Kun metsässä alkoi hämärtyä, he palasivat yhdessä kylään. Kylässä he leikkivät vielä hetken piilosta, jonka jälkeen he lähtivät koteihinsa. Illalla jänistyttö katseli ikkunasta ja ajatteli uutta ystäväänsä. Aamulla hän esittelisi pienen pingviinin muille lapsille. Niin kävikin. Eikä siitä päivästä lähtien pienen pingviinin tarvinnut olla yksin.

(c) Jani Suurnäkki

Ihanaa joulunodotusta teille kaikille 🙂

– Jani –

Jeesus siunaa lapsia – liikunnallinen

Tämä hartaus tuli ihan yllättäen minulle koska olin unohtanut, että olin luvannut tämän kertomuksen pitää. Pikaversioksi toimi kivasti 🙂

Materiaalit: mahdollisesti jokin säestyssoitin. Ei tarvita pakosta.

Aika: n.20 minuuttia

Kulku:

Aloitetaan omasta kokoontumispaikastanne. Penkkipiiri, alttarinedusta, tyynyt jne. Voit ottaa alkujuttusi tässä. Me otimme kerhorukouksen ja kynttilän sytytyksen jne.

Kyselin vielä jokaiselta kenen luona he ovat vierailleet. Lähdetään pienelle seikkailulle. Puetaan matkakengät jalkaan ja otetaan retkireppu mukaan. Mielikuvituksessa.

Opetellaan laulu Sukellamme seikkailuun tai kävelen, kävelen, kävelen…

Lähdetään kävelemään jonossa ympäri tilaa kävelen, kävelen, kävelen – laulun tahdissa. Tai jos Sukellamme seikkailuun laulu on tuttu niin sitten sitäkin voi käyttää. Pysähdytään johonkin paikkaan missä voidaan istua hetki.

Olemme saapuneet maahan jossa on kuuma. Talot ovat betonisia ja neliskanttisia. Olemme erään perheen kotona.

Kysellään. Mitä kotona on? Mitä kotona voi tehdä. Lapsen vastaus voidaan laulaa kävelen, kävelen, kävelen melodialla. Esimerkiksi, jos lapsi sanoo vaikka kotona voi leikkiä, niin lauletaan leikitään, leikitään, leikitään… tai ajetaan autoilla, ajetaan autoilla, ajetaan autoilla jne.

Hei! Mitä ulkona huudetaan? Jos oikein kuulen niin Jeesus on tullut kaupunkiin. Lapset vanhempineen halusivat mennä Jeesuksen luo. Mennään mekin etsimään Jeesusta.

Lähdetään kulkemaan jonossa kävelen kävelen kävelen laulua laulaen. Jokainen saa vuorollaan johtaa ryhmää ja päättää millä tavalla liikutaan eteenpäin. Kun viimeinen on saanut olla mukana, siirry itse johtoon ja ottakaa laulu vielä kerran. Stop sanan kohtaa pysähtykää.

Mitä kummaa? Jeesus on tuolla, mutta opetuslapset kieltävät menemästä. Jeesus on kuulemma väsynyt päivän opettamisesta. Tiedättekö mitä Jeesus sanoo. Hän sanoo, että antakaa lasten tulla. Siirrytään kynttilän luokse, joka kuvaa Jeesusta.

Sytytä kynttilä.

Lapset menivät Jeesuksen luo ja tiedättekö mitä Jeesus teki. Hän siunasi jokaisen. Tässä vaiheessa laita käsi vuorotellen jokaisen lapsen ylle ja siunaa ryhmäsi lapset jokainen omalla nimellään. Minä käytin sanoja: Jumala sinua siunatkoon ”lapsen nimi.” Voit siunata myös työparisi.

Me olemme jokainen Taivaan Isän lapsia. Niin aikuiset kuin lapsetkin

Lauletaan lopuksi Taivaan Isällä on paljon lapsia -laulu.

Ravistellaan matkan hiekat pois kengistä ja otetaan matkakengät pois jaloista ja reppuselästä. Palataan takaisin muihin touhuihin.

Tällainen retki Jeesus siunaa lapsia kertomuksen tahdissa tällä kertaa.

– Jani –

 

Luomiskertomus musiikkihetki

Pidin perhemuskarissani tällaisen luomiskertomuksen. Olkaapa hyvä 🙂 Niin ja kiitos niistä kaikista kommenteista, joita olen nyt lähiaikoina saanut teiltä rakkaat lukijat 🙂

Tarvikkeet:

  • Cd-soitin
  • Iso jumppapallo
  • Tennis / sählypalloja tai muita saman kokoisia palloja
  • Sulkia

Hei hei tule laulamaan

Mitä tänään tekisin

Tänään leikitään ja lauletaan vanha Raamatun kertomus mikä kertoo siitä miten Jumala loi maailman. Aluksi ei ollut mitään. Vain Jumalan henki liikkui tyhjyydessä. Sitten alkoi luominen. Jumala sanoi sanan valoa ja valo tuli.

Valonsäde

Jumala jatkoi luomista ja sanoi: tulkoon maa veden alta. Niin syntyi meret, järvet, lammet ja joet.

Lammikon pinnalle

  • Tässä ropsuteltiin sormilla joko lattiaa tai esim. lapsen tai aikuisen selkää ensin kevyesti sormilla ja sitten pikkuisen kovempaa ja sen jälkeen lätäköt muuttuvat puroiksi ja vedelleen kämmenellä hieroen selkää ja käsiä.

Seuraavaksi Jumala sanoi: Tulkoon kaikki puut, ruoho, kukat ja muut kasvit.

Pieni päivänkukka

Jumala jatkoi luomistaan ja sanoi: Tuloon aurinko loistamaan päiväksi.

Aurinko lettuja paistaa -loru

Ja yöksi Jumala loi taivaalle kuun ja tähdet.

Tuiki tuiki tähtönen

Seuraavaksi Jumala katsoi vettä ja sanoi: Tulkoon kaikki vedessä elävät.

Pikkuiset kultakalat tai jokin muu kalalaulu esim. hauki ui tai äiti antoi mulle rahaa.

Taivaalle Jumala loi kaikki mitkä lentävät.

Viisi pientä ankkaa tai jokin muu lintulaulu. Tätä toivottiin edelliskerralla.

Jumala loi myös ihan pienet lentävät

Kärpänen istui polvella

Nyt on elämää vedessä ja ilmassa. Seuraavaksi Jumala loi kaikki jotka kulkevat maanpäällä.

Juokse metsä hiiroset cd:ltä esim. Piilometsän säveliä cd.

  • Tässä arvuuttelin hiirtä. Kun arvaus tuli niin mietittiin onko hiiri minkä kokoinen. Tämän jälkeen otin ison jumppapallon ja kerroin, että tällä kertaa tämä on meidän hiiri. Vieritimme musiikin tahtiin palloa toinen toisillemme. Tästä pitivät niin isot kuin ihan pienetkin 🙂

Jänis istui maassa

  • Tätä leikittiin ihan fyysisesti kyykkien ja hyppien.

Jumala loi myös jonkun, jolle antoi tehtävän huolehtia maailmasta. Jumala loi ihmisen sinut ja minut.

Sinä olet siellä ja minä olen täällä.

Loppurentoutus: Ohtoseni kappale Piilometsän säveliä cd:ltä.

  • Jaoin muskarilaisille tennis- ja sählypalloja joita he pyörittivät toistensa selkiä pitkin. Aikuiset lapsia ja lapset aikuisia.

Suljen ihanan soittorasian

 

Tällaista tällä kertaa. Hyvää kesän odotusta ja Jumalan luoman maailman ihmettelyä 🙂

– Jani –

Vanha Simeon musiikin ja räpin siivin

Tällä kertaa matkaamme Jerusalemiin tapaamaan Simeonia kynttilänpäivä teemassa. Tässä hartaudessa on räppi osuuksia missä aina taputetaan osallistujien kanssa taustarytmiä.

Hartaus on koko pituudessa kohtalaisen pitkä (n. 25-30 min), mutta lyhentämällä vaikka  matkakohtaa ottamalla vain toisen lauluista sekä pudottamalla lopputanssin pois, saadaan pituutta karsittua näppärästi.

Tarvikkeet:

  • Simeon, Maria, Joosef ja Jeesus nukke. Voit korvata Marian, Joosefin ja Jeesuksen vaikka Lasten Raamatun kuvalla. Tein näin kerran itse kun en saanut käsiini Simeonin lisäksi muita nukkeja.
  • Jotain temppeliksi. Pilarit tms.

Alkuasetelma: Simeon yhden pöydän päällä temppelin edessä. Maria ja Joosef sekä Jeesus-vauva ovat vielä piilossa. Nasaret on pienen matkan päässä Jerusalemista. Itselläni Jerusalem oli vasemma puolella itseäni ja Nasaret taasen oikealla.

Hartauden kulku:

Tänään kerron teille pienen kertomuksen. Ensin kuitenkin varmistetaan, että voimme lähteä. Näyttäkää missä teidän korvat on. Hyvä. Entä missä on silmät. Hyvä. Entä missä teidän kädet on? Laittakaapa kädet näin kämmenet polville. Osaisitteko vielä taputtaa polviin. Hieno. Nyt olemme valmiita aloittamaan. Tähän seuraavaan räppiin voit tulla mukaan kun siltä tuntuu

Rap:

Kauan kauan sitten Jerusalemissa Jerusalemissa x 3

Asui mies mies, asui mies mies. x 2

Taputus loppuu.

Tuon miehen nimi oli Simeon. Hän oli tavallinen mies. Simeonille kuitenkin tapahtui jotain erikoista. Jumala teki hänelle lupauksen. Jumala lupasi, että Simeon tulisi näkemään uuden kuninkaan.

Simeon uskoi Jumalaan ja päätti odottaa. Hän odotti päivän, odotti viikon, odotti kuukauden ja odotti jopa vuoden.

Taputetaan taas. Voit vaihdella miten taputetaan esim. käsiin, lattiaan…

Rap:

Simeon odotti, päivän sekä viikon x 3

Viikon sekä kuukauden x 2

Taputus loppuu

Voi, että. Niitä vuosia alkoi kertymään. Simeonin hiukset harmaantuivat ja päälaeltakin alkoi hiukset harventua. Simeonista alkoi tulla vanha

Simeon kuitenkin luotti Jumalaan ja odotti. Jätetään Simeon nyt odottamaan Jerusalemiin. Hän kyllä pärjää. Siirrytään me uuteen paikkaan, erääseen kylään. Tuo kylä on niin kaukana Jerusalemista, että matkaa pitää kulkea useampi päivä kuin yksi. Tuon kylän nimi on Nasaret. Siellä asui kaksi meidänkin tuntemaa ihmistä.

Rap:

Nasaretissa asui Maria x 2

ja Joosef ja Joosef

Nostetaan Maria, Joosef ja Jeesus-vauva esille.

Marialle ja Joosefille syntyi jouluna heidän ensimmäinen lapsi. (Näytetään Jeesusta) Tiedättekö mikä oli Hänen nimensä. Jeesushan tuo lapsi oli.

Rap:

Nasaretissa asui Maria x 2

ja Joosef ja Joosef

Nasaretissa asui Maria x 2

ja Jeesus ja Jeesus

Nasaretissa asui koko perhe x 2

ja koko perhe

Heidän maassaan muuten oli sellainen tapa, että kun perheeseen syntyi lapsi. Isä ja äiti lähtevät lapsen kanssa Jerusalemin temppeliin kiittämään Jumalaa. Ja näin Maria ja Joosefkin tekivät. He ottivat mukaan vaatteita, ruokaa ja kaikenlaista muuta mitä matkalla voisi tarvita. (voidaan kysyä myös osallistujilta mitä he ottaisivat pitkälle matkalle mukaan) Koska matka oli pitkä tarvitaan myös tekemistä. Vaikka lauluja ja leikkejä. Lauletaan ja leikitään mekin yksi laulu

Körö körö kirkkoon.

  • Ensin taputtaen
  • Taputtaen alku ja tompsis tomp kohdat tömistetään jaloilla
  • Muuten samalla tavalla edellä, mutta tomp kohdassa hypätään.

Haukottelua

Matkalaisia alkoi väsyttämään. He kävivät nukkumaan. Voidaan tehdä käsistä tyynyt ja ”nukkua”

Kukkokiekuu

Tuli aamu. Matkalaiset venyttelivät ja vetreyttivät lihaksiaan. Voidaan venytellä kädet ylhäällä. Kokeilkaa myös hölskyttää poskia ja äännellä samalla.

Maria ja Joosef sekä Jeesus lapsi jatkoivat matkaa.

Kävelen kävelen – laulu

  • Vastaan voi tulla stop kohtaan vaikka koira ja kissa jolloin äänellään niiden tapaan. Tai vaikka oja minkä yli hypätään. Heinikkokin on toiminut kivasti jolloin tehdään käsillä heinikon kahinaa

Hei Jerusalemin portit näkyvät jo edessä.

Kiihdytetään kävelen kävelen laulua pari säkeistöä.

Nyt päästiin porteille. Ihmisiä oli niin paljon, että on pakko kulkea todella hitaasti

Kävelen kävelen -laulu hitaasti.

Maria ja Joosef pääsivät Jerusalemiin ja menivät temppeliin.

Siirretään Maria, Joosef ja Jeesus Nasaretista temppeliin.

Arvasit varmaan jo kenet he siellä tapasivat, Simeonin. Jumala oli johdattanut Simeonin tuona hetkenä Temppeliin. Hän otti Jeesuksen syliinsä ja kiitti Jumalaa. Hän oli nyt saanut nähdä uuden kuninkaan.

Voitko käsiäsi heiluttaa kun kiität Jumalaa – laulu. Sama kuin: ”Voitko käsiäsi heiluttaa kun sano hei.”

Paikalle tuli myös vanha temppelissä asuva nainen nimeltä Hanna. Hänkin tapasi Jeesuksen. Hanna kiitti Jumalaa ja kertoi jokaiselle temppelissä kävijälle uudesta kuninkaasta jota he olivat odottaneet jo kauan.

Maria ja Joosef hämmästyivät kaikesta. Tuosta hetkestä Jeesus jälleen kasvoi niin kuin tekin. Seuraavan kerran Jeesus kävi Jerusalemissa vasta 12-vuotiaana. Se on kuitenkin jo ihan uusi kertomus.

Vanha Simeon tahtiin piirissä taikka omalla paikallaan missä sattuu olemaan otetaan sivuttaisaskelia edes takaisin. (piirissä voi mennä koko ajan samalle sivulle.) Lupauksen Jumalan -kohdasta lähtien mennään eteen kyyryssä kokoajan nousten ja nostaen käsiä ja taaksepäin sama päinvastoin.

Musiikkihartaus: Nooan arkki

Tämä Nooan arkki kertomus jatkaa musiikillisten hartauksien sarjaa. Olen tähän laittanut hartauden silleen miten itse olen tämän pitänyt. Muokkaa sitä omaan suuhusi sopivaksi 🙂

Tarvikkeet: arkki, kaksi pientä vähän suurempaa ja todella suurta eläintä. Mahdollisesti soitin esim. kitara, ukulele taikka kantele.

Hartauden kulku:

Mies jota kutsuttiin Nooaksi. Nuotit saat tästä linkistä: Mies jota kutsuttiin Nooaksi

”Kauan aikaa sitten, maata tallasi, mies jota kutsuttiin Nooaksi.

Nooa tunsi Jumalan, tunsi Jumalan. Jumala myös tunsi Nooankin.

Kerran antoi tehtävän, Isä Jumala. Suuri arkki rakenna, arkki rakenna

Ota mukaan itsesi, sekä perheesi. Ota myöskin eläimiä, kaksi kutakin.”

Mitä ihmettä siis arkkiko tässä pitäisi rakentaa. Arkki on kuin iso venemäinen puulaatikko joka kelluu veden pinnalla. Niin ja pitäisi vielä ottaa eläimiäkin mukaan. Itse en varmaankaan tietäisi mistä aloittaa. Nooa kuitenkin aloitti rakentamisen Jumalan ohjeiden mukaisesti. Hän sahasi ja pilkkoi, nakutti ja paukutti. Otetaan mekin vasarat käteen.

Nooa se hakkaa yhdellä vasaralla jne.

Jokohan arkki alkaisi olla jo valmis?

Valmista on Nooa -laulu sinisestä lastenvirsikirjasta

1. Säkeistö

No nythän se on valmis. Jatketaan matkaa

2. Säkeistö

Se on hyvä, että ovi on avoinna.

3. Säkeistö

Siis mitä on tulossa? Ne eläimetkö?

4. Säkeistö

Pienimmäthän ne ovatkin tulossa. On leppäkerttua, koppakuoriasta, hämähäkkiä ja muurahaista.

Pienimmät menivät arkkiin.

Mitä kummaa seurasi pienten perässä?

5. Säkeistö

Ei todellakaan kannata kompuroida kun koirat, kissat, ketut, sudet, lampaat ja monta muuta saapuvat.

Nyt on varmaan kaikki lastattu ja tungosta on vaikka kuinka.

5. Säkeistö

Voi ei tuleeko sieltä vieläkin lisää. Seuraavaksi saapuvat kaikista suurimmat. On norsuja, kirahvia, vesipuhvelia, karhua, virtahepoa ja niin päin pois. Ei ole mikään ihme, että silta natisee.

Olisiko nyt jo kaikki paikalla?

6. Säkeistö

No hyvä. Nyt on kaikki paikalla. Nooakin meni perheineen arkkiin.

Ja sitten alkoi kuulumaan tällaista ääntä. (Sormilla rummutusta vesipisaroina.)

Lammikon pinnalle

Ja sitä vettä tuli ja tuli ja tuli. Sitä tuli niin paljon, että arkki nousi ylös ja aloitti matkansa keinuen hiljalleen puolelta toiselle, eteen ja taakse.

Keinutaan aalloilla. Jätin tämän lyhennetystä versiosta pois

Sadetta kesti 40 päivää ja 40 yötä, mutta sen jälkeen Jumala puhalsi suuren tuulen maanpinnalle ja vedet alkoivat laskemaan.

Sateen tauottua Nooa päästi korpin lentoon. Jos se jäisi matkalleen olisi kuivaa maata jo paljon.

(Tämä kalevalalainen melodia löytyy ainakin kiekkumaralla nimisestä kirjasta. )

HOijjoij joi, Lennä, liidä korppi musta. Hoijjoij. Ja korppihan lensi ja liisi. <- Puhuen

mutta Hoij joi joi.vielä palas arkkiin takas, hoijjoijj

Nooa odotti seitsemän päivää. Sen jälkeen hän päästi kyyhkysen lentoon.

Hoij joi joi, Lennä, liidä kyyhky kaunis. Hoij joi joi. Ja kyyhkynen lensi ja liisi.

mutta. Hoijjoij, vielä palas arkkiin takas, hoijjoij

Nooa odotti vielä  7 päivää. Jälleen hän päästi kyyhkysen lentoon.

Hoij joi joi, Lennä, liidä kyyhky kaunis. Hoij joi joi. Ja kyyhkynen lensi ja liisi.

mutta. Hoijjoij, vielä palas arkkiin takas, hoijjoij. Yksi juttu oli eritavalla kuin viime kerralla. Kyyhkynen toi mukanaan puunlehvän. Vesi oli alkanut jo laskea.

Nooa odotti vielä  7 päivää. Jälleen hän päästi kyyhkysen lentoon.

Hoij joi joi, Lennä, liidä kyyhky kaunis. Hoij joi joi. Ja kyyhkynen lensi ja liisi.

mutta. Hoijjoij, kyyhky kaunis jätti arkin hoijjoij.

Tästä Nooa tiesi, että he saisivat pian laskea jalkansa kuivalle maalle.

Niin siitä kävi. Pian kolahti arkki vuoren rinteeseen ja jäi siihen. Arkin ovet avattiin ja niin pääsi eläimet ja Nooa perheineen pois arkista

Yhden lupauksen Jumala vielä teki. Jumala lupasi ettei koskaan tule moista tulvaa ja olisi ihmisten, eläinten ja maailman kanssa ja pitäisi heistä huolta. Tämän lupauksen merkiksi Jumala teki kauniin kaaren taivaalle missä on ainakin punaista, sinistä ja keltaista. Mikähän kaari tuo on. Sateenkaarihan se on. Lauletaan vielä yksi sateenkaari laulu kaikuna.

Sateen kaaren kaunis tie

Tarina: Eksynyt leluhyllyillä

Tämän kertomuksen olen ottanut mikkelipäivä teemaisessa kirkkohetkessä. Olen itse soittanut kitaraa / ukulela taustalla kun olen kertonut kertomusta. Kautta merkki sen takia koska kesken ensimmäistä ryhmää kitaran olkahihnan kiinnike katkesi. Ukulele oli minulla kuitenkin mukana, joten vaihdoin siihen lennossa. Se itseasiassa sopi minusta tähän jopa paremmin kuin rämisevä kitarani.

Ajatus: Voimme olla toinen toisillemme enkelinä.

Tarvikkeet: Nainen, mies ja lapsi nukke. Mahdollisesti myös kangasta jolla voi pöydän peittää. Soitin mikäli haluat. Ei ole pakollista.

Alkuasetelma: Aseta pöytä niin, että kaikki näkevät sille. Laita nuket piiloon esim. pöydän taakse. Tämä siis jos kankaasi on tarpeesi suuri.

Eräässä talossa asuu pieni lapsi. (Nostetaan lapsi nukke esille.)

No hyvä on asuu samassa kodissa myös äiti ja isä. (Nostetaan heidätkin lapset vierelle) Päivät hän touhuaa kaikkea mitä lapset nyt touhuavat. Mitä tuo lapsi voisi tehdä aamu / päivällä / illalla / yöllä? Tästä voi tehdä pienen laulun esim. yksinkertaisella SO-MI laululla, kalevalalaisella  melodialla.

Eräänä lauantaiaamuna äiti ja isä kysyi haluaisiko lapsi lähteä kauppaan. Lapsihan tahtoi ja niin he hyppäsivät autoon ja lähtivät ajamaan kohti kauppaa.

Pyörät ne pyörivät ympäri -laulu.

Tuolla kauppa jo onkin. Isä parkkeerasi auton ja he lähtivät kävelemään kohti kauppaa.

Kävelen kävelen -laulu.

Kauppa olikin suuri. He kävelivät pitkin kauppaa.

Kävelen kävelen laulu. Pysäys, oho tuossahan on jauhoja, maitoa, leipää, telkkareita jne.

Korkeissa ja pitkissä hyllyissä oli mitä erilaisempia asioita. Yksi hylly oli kuitenkin kaikista houkuttelevin, leluhyllyt. Lapsi pysähtyi ja jäi katselemaan. Tuossahan mahtava rakennussarja ja tuossa uusi juna ja oi miten hieno pallo. Hetken katseltuaan lapsi näki sen. Lelun minkä hän ehdottomasti haluaisi.  Hän osoitti sormellaan sitä ja sanoi.

“Isä! Saanko tuollaisen.”

Kun hän nosti päänsä. Isää ollut missään. Äitiäkään ei näkynyt missään. Hän katsoi toisen hyllyn välistä. Sielläkään ei ollut oman äidin ja isän näköisiä aikuisia. Nyt alkoi itku jo tehdä tuloaan. Ennen kuin se kerkesi kunnolla alkaa, kuuli lapsi lempeän äänen viereltään. “Oletko lapsi hyvä eksynyt? Näytät hieman siltä.” Puhuja oli vanha mies. Lapsi nyökkäsi hieman.

“Näin minä hieman arvelin. Oletko täällä äidin tai isän kanssa vai kenties molempien?”

“Molempien.” Lapsi kuiskasi.

“Osaisitko kertoa minkä näköisiä vanhempasi on?”

“No isällä on ainakin parta ja tämän kokoinen maha. ( näyttää hieman pyöreää mahaa) Äidillä on mustat hiukset. Ei kun. Nyt ne taitaakin olla punaiset.”

“Muistaisitko heidän nimensä?”

Ne lapsi muistikin.

“Tiedätkö. Mennään tuonne info-pisteelle ja he voivat kuuluttaa vanhempasi. Haluatko ottaa kädestä kiinni, niin mennään yhdessä.” Lapsi otti ja niin he lähtivät kohti info-pistettä.

Kävele, kävelen. Ei olla ihan vielä perillä

Kävelen, kävelen. “Hei nyt keksin mikä auttaa harmiin.” Tuo vanha mies otti kaksi jäätelö mukaan jäätelöaltaasta.

Kävelen, kävelen. Kassa. Maksetaan ostokset ( rahan antaminen taikka luvun näppäileminen) Kohta ollaan jo perillä

Kävelen, kävelen. Vihdoin perillä.

Info-pisteessä työskentelee mukava rouva. Hän kuulutti vanhemmat ja pian isä ja äiti juoksivat paikalle. He halasivat lasta. Kiittivät todella paljon vanhaa miestä ja sanoivat häntä enkeliksi.

He huiskuttivat hyvästit. Lapsi perheineen nousi autoon. Ja ajoi kotiin.

Pyörät ne pyörivät -laulu nopeammalla tempolla.

Kotiovi häämötti. Avataan se. ( avaan kädellä ilma ovi ), mennään sisään ja suljetaan.

Näin onnellisesti päättyi tämän reissu. Meillä jokaisella on oma Enkeli jota ei yleensä näe, mutta se kuitenkin iloitsee kanssasi kun olet iloinen. Lohduttaa kun olet surullinen. Antaa rohkeutta kun olet arka. Ja kulkee vierelläsi minne sitten menetkin. Joskus voi toinen ihminen olla toiselle enkeli auttamalla, lohduttamalla, rohkaisemalla tai vaikka kävelemällä vain vieressä.

– Jani –

Muskari: Aarteena enkelinsiiven alla

Tällä kertaa olemme olleet kolme viikkoa pikku enkelin matkassa. Ja kyllä, tiedän, että tämä tulee myöhässä, mutta parempi nyt kuin ei milloinkaan. Voihan enkeli juttuja tehdä muulloinkin kun mikkelinpäivän aikana 🙂

Tarvikkeet: cd-soitin, piilometsän säveliä cd ja sifonki-huoveja.

Alkulaulu: Hei, hei, tule laulamaan

Lastenvirsi: ULV 45

Alkulämmittely: Pää olkapää peppu

Taivaassa pieni enkeli tekee aamujumppaa, jotta jaksaa lentää maan päälle.

Enkelijumppa lorutellen ( Kirkkomuskari )

Enkeli lentää maan päälle ja tapaa matkalla, variksen, sirkkusen, haukan ja kotkan.

Siipileikki, ensin lattialla ja sen jälkeen otetaan huivit ja lähdetään liikkumaan tilassa. ( Vauvan vaaka ) Voidaan käyttää myös cd:tä kun lähdetään liikenteeseen.

Enkeli katselee maailmaa, lohduttaa niitä jotka ovat surullisia ja iloitsee niiden kanssa jotka ovat iloisia. Se myös katsoo eläinten ja kasvien perään, onhan Jumala kaikki nekin luonut. Esimerkiksi näin syksyllä pikku enkeli saattaa törmätä metsässä lättänä sieneen.

Lättänäsieni, kaikki kolme säkeistöä

Kun ilta alkaa laskeutua haluavat metsän eläimet enkelin vielä kanssaan polkkaan.

Metsäpolkka ( Piilometsänsäveliä cd) Kuljetaan vapaasti tilassa nostellen polvia tai vapaa muotoisesti ja boing kohdassa hypätään aina yhden kerran ilmaan. Ymmärrät boing kohdan kun kuuntelet kappaleen.

Tanssi jälkeen kaikki ovat väsyneitä ja käyvät vierekkäin ja sylikkäin lepäämään

Syliä kaipaa ( Jukka Salminen )

Nyt on pienen enkelin aika mennä kotiin. Se lentää auringonlaskun viime säteiden valossa taivaaseen.

Ohtoseni ( Piilometsän säveliä cd) Otetaan jälleen huovit ja lennätetään niitä musiikin tahdissa kuvitellen luoda auringonlaskun värikästä taivasta.

Suljen ihanan soittorasian

Ihanaa ja siunattua syksyn jatkoa sinulle. Nautitaan ilmoista, väreistä ja tunnelmasta. Näin tunnustuksena, minä en pidä siitä, että syksyllä on niin kylmä. Väreistä ja tunnelmasta kylläkin pidän 🙂

– Jani –

1 2 3 4 6