Luomista musiikin siivin

Moikka.

Tällä kertaa on vuorossa jälleen yksi luomiskertomus hartaus. Oikeammin tämä on pikemminkin musiikkihetki luomisen tiimoilta.

Tässä kuljetaan laulusta toiseen ottamalla summamutikassa esineitä piilosta, minulla oli laukkuni, ja lauletaan siihen liittyvä laulu. Tämän jälkeen asetetaan esine pitkälle kapealle kankaalle. Tässä kohtaan esineet asetellaan tarkoituksella sekaisin. Lopussa esineistä kootaan itse kertomus.

 

Tarvikkeet:

  • Säestyssoitin jos on.
  • Peili ( voi korvata kännykän etukameralla ) Tein niin itse.
  • Lamppu
  • Tekokukka
  • Rytmirinkula ( ei pakollinen )
  • Aurinko, kuu ja tähdet pahvista
  • lintupehmo
  • kalanukke
  • Kananukke
  • Tyyny
  • Kangas josta saa taiteltua kapean kaistaleen mihin kaikki esineet mahtuvat vierekkäin.

 

Alussa voi ottaa säestyssoittimen esille, esim. ukulele mahtuu näppärästi piiloon. Tämän jälkeen aletaan laulaa lauluja esineiden mukaan.

 

Sinä ja minä, ihminen (peili / kännykkä)

Sinä olet siellä ja minä olen täällä, matkimisleikki (Lauluja, Maija Baric)

 

Valo (lamppu)

Minulla on valoa varpaissa

 

 

Kasvit (tekokukka)

Auringonkukka (Kirkkomuskari 1)  + rytmirinkula ( itse jätin pois eräässä ryhmässä )

 

Aurinko ja kuu sekä tähdet (Aurinko ja kuu että tähdet pahvista)

Aurinko lettuja paistaa

 

Linnut (lintupehmo)

Voi käyttää vaikka Linnun laulupuuta tai ihan mitä muuta lintulaulua jonka osaat.

 

Kalat (kalanukke)

Pikkuiset kultakalat, hauki ui ( pikku kuplat ), vauvahai tms.

 

Eläimet maan päällä (kananukke)

Kanapolkka ( karvakorvan laulupurkki )

 

Lepopäivä ( Tyyny )

Kuunnellaan rauhallista musiikkia. Voi käydä vaikka pitkäkseen. Toinen vaihtoehto on laulaa vaikka Jumalan kämmenellä

 

Lopuksi kootaan luomiskertomus asettamalla tavarat luomiskertomuksen järjestykseen ja samalla kerrotaan nopeasti kertomus pääpiirteittäin. Tyyliin ”Aluksi Jumala sanoi tulkoon valo, sen jälkeen Jumala sanoi tulkoon maa ja maan päälle kasveja… Viimeisenä Jumala sanoi tulkoon ihminen. Pitäköön hän maailmasta hyvää huolta…”

Huomasit varmaan, että olen jättänyt maan laulutta, sillä otin sen kasvien kanssa kimppaan. Puhumattakaan taivaan kaaresta. Voi toki ottaa nekin mukaan ja keksiä laulut niihin 🙂

 

Näytelmä ystävyydestä: Mustan lampaan tärkeät asiat

Tällä kertaa on vuorossa ystävyydestä kertova näytelmä. Se on saanut vaikutteita Katri Kirkkopellon Molli-kirjasta. Suosittelen tutustumaan siihen, ellei ole jo tuttu. Olen saanut näytelmän julkaisuun myös luvan.

Tämän voi myös ladata pdf-muodossa tästä: Mustan lampaan tärkeät asiat

Näytelmä kertoo ystävyydestä monelta eri kantilta. Siitä miten hankalaa ystävän löytäminen on. Kuinka hyvinkin erilaiset voivat olla ystäviä. Sinnikkyys palkitaan. Anteeksi pyytäminen. Kuinka pölhöjä juttuja tehnyt saattaa joutua yksin.

Tarinat ovat siitä ihania, on ne kerrottu millä tavalla vain, että ne voivat puhua jokaiselle eri tavoin. Siksi en yleensä selitä kovinkaan paljon tarinoita, vaan kyselen lapsilta mitä se heille toi mieleen.

 

Tarvikkeet, joita itse käytin:

Vaaterekki + kangas päälle nukketeatteri sermiksi

Musta lammas käsinukke

Hiiri käsinukke ( Ilmo )

Auton lumiharja, jossa raappa toisessa päässä

pieni pyöreä Ikean wc-matto

joulukuun Lastenmaa -lehti

Tekokukka

Kännykkä + matkakaiutin.

Mustavalkoelokuvien jahtaus musiikkia esim. Benny hill teema

 

Näytelmän kesto: n. 15 minuuttia

Mustan lampaan tärkeät asiat

Musta lammas saapuu näyttämölle

Musta lammas:

Minä olen mustien lampaiden sukua. Meidän suvussa ei hymyillä, ei naureta, eikä varsinkaan leikitä. Me teemme vain tärkeitä asioita. Kun vierailemme sukulaisten luona, ne ovat arvokkaita tilaisuuksia, joissa keskustellaan tärkeistä asioista. Musiikkina kuuntele hieno taidemusiikkia, mutta eniten pidän vanhan talon hiljaisuudesta. Käynkin tähän istumaan ja kuuntelemaan sitä.

Ilmo-hiiri:

Hei minä olen Ilmo. Näin tämän talon ja ajattelin. Olisiko siellä minulle ystävää. Koputetaan.

Musta lammas:

Kuka siellä mahtaa olla?

Menee ovelle.

Hetkinen, et ole sukulainen. Mene pois.

Laittaa oven kiinni Ilmon edestä

Ilmo:

Ohoh. Ehkä hän ei nähnyt kunnolla.

Hei taas, minä ajattelin, että tulisitko ystäväkseni?

Lammas:

Minä en kaipaa ystäviä. Mene pois.

Ilmo:

Hyvä on. Olisin vain halunnut tutustua.

Lammas:

Menihän se. En halua, että kukaan tulee häiritsemään tärkeitä asioitani.

Aloitan siivoamaan, se on tärkeää.

Ensin harjataan roskat

Musiikki päälle.

Hakee harjan ja aloittaa harjaamaan

Nyt on roskat pois.

Pudottaa harjan sermin taakse.

Tamppaan matot seuraavaksi.

Hakee maton ja heittää sekä asettelee maton sermille. 

Hakee harjan, nyt toisin päin.

Tämä harja on tärkeä työväline. Sillä voi myös tampata.

Pudottaa tamppauksen jälkeen harjan, että maton sermin taakse.

Nyt näyttää siistiltä. On siis aika istua ja lukea lehteä.

Hakee lehden ja asettuu lukemaan sitä. Auta toisella kädellä lehden luvussa.

Katsotaanpa.

Tämähän vanha lehti. Se on hyvä. Historia, jos mikä on tärkeää ja arvokasta.

Hetkinen. Täällähän on askarteluohjeita. Ja satuja. Tämä on iloinen lasten lehti.

Pudottaa lehden käsistään.

Musiikki loppuu

Jää kuuntelemaan hiljaisuutta

Onpa hiljaista. Tuntuu, tuntuu hassulta. Yksinäisyyttäkö se on.

Asialle on tehtävä jotain. Luulen seuran auttavan. Olen nähnyt, että ystävät nauravat ja hymyilevät yhdessä.

Minä en osaa nauraa.Tiedän teoriassa, miten se tapahtuu. Se on erilaisia äännähdyksiä rytmikkään hengitysten tahdittamana. Jotenkin siis näin.

Ha ha ha, he he he, hih hih hi, hy hy hy.

 

Pyörittää päätään. Ottaa uudestaan hieman nopeammin.

Nyt taidan osata.

Vielä se hymy. Siinä suupielet ovat korvia kohti.

Nostaa ähkien rasituksesta suupieliä pari kertaa

Huh. kelpaa

Olipa rankkaa.

Nyt vain odotetaan, että nauru ja hymy tuovat ystävän luokseni.

Odottaa hetken, mutta ketään ei näy. Menee ovelle.

Ystävä saisi tulla!

Epäkohteliasta, että ei saavuta. Minä tein suuren työn. Opettelin nauramaan, opettelin hymyilemään. Kukaan ei kuitenkaan tule.

Istuu tuolille ja laulaa pätkän jotain haikeaa laulua. Itse käytin Röllin kappaletta: Oishan  se kiva jos mulla. Lopetin ennen tuhmaa ja lammas huokaisee surullisena.

Ei kukaan minusta välittää voi.

Ilmo ilmestyy toiselle puolelle.

Ilmo:

Hei taas. Ei tuo lammas varmaan tosissaan ollut. Kokeilen uudestaan.

Koputtaa.

Lammas:

Ovella on joku.

Avaa oven.

Sinä.

Lammas heittäytyy halaamaan hiirtä.

Ilmo:

Okei okei. Riittää jo.

Lammas:

Onpa kiva nähdä. Odota, minulla on sinulle jotain. Löysin sen puutarhasta ja se oli värikäs.

Lammas hakee kukan.

Ole hyvä. Mikä lie rikkaruoho, mutta ajattelin sinun pitävän siitä.

Ilmo:

Kiitos, tämä on kaunis kukka.

Lammas:

Tuota, se aikaisempi juttu. Voitko antaa anteeksi? Olin sinulle hieman töykeä, tai jopa ilkeä.

Ilmo:

Juu, voin antaa anteeksi. Nyt  leikkimään. Viimeinen ulkona on hippa.

Hiiri lähtee näkyviltä kukan kanssa.

Lammas:

Hippaa. En minä osaa leikkiä hippaa. Ehkä kuitenkin opin.

Laulaa

Onhan se kiva kun mulla. Myös yksi kaveri on. Ei yksin täydy mun olla, hippaleikkiin rynnätä voin. Ystävyys on tärkeää.