Näytelmä: Joosefin matka osa 3 / 3

Hahmot: Joosef, Jaakob (Joosefin isä), Joosefin veljet, Simeon ja Hovimestari 

Muut tavarat: Eläimiä, säkkejä (piirretty tai vaikka rakennuspalikka), hopeamalja, leikkikolikoita (jos haluat). 

Paikat: Jaakobin ja Joosefin veljien koti. Joosefin koti. Egyptin kaupunki. 

Joosef antaa anteeksi. 

Edellisellä kerralla Joosef on nimitetty keräämään osa viljasta talteen. 

Joosef: EGYPTILÄISET. SADOT OVAT OLLEET TÄNÄ VUONNA HUONOT. NYT AVAAMME VILJAVARASTOT, JOSTA JOKAINEN VOI OSTAA VILJAA.  

Jaakob: POJAT. KUULIN, ETTÄ EGYPTI MYY VILJAA. OTTAKAA RAHAA JA MENKÄÄ HANKKIMAAN SITÄ TAI JÄÄMME ILMAN RUOKAA.   

Joosefin veljet: ÄLÄ HUOLI ISÄ, ME LÄHDEMME.  

Jaakob: BENJAMIN. JÄÄ SINÄ MINUN SEURAKSENI.  

Joosefin veljet matkaavat Egyptiin. 

Joosef huomaa veljensä ja puhuu itsekseen. 

Joosef: VELJENI, KAIKKIEN NÄIDEN VUOSIEN JÄLKEEN  

Joosef siirtyy puhumaan veljilleen.  

Joosef: KEITÄ OLETTE? OLETTEKO VAKOOJIA?  

Joosefin veljet: YLHÄINEN HERRA. EMME OLE. TULEMME KANAANIN MAASTA, JOSSA SATOMME OVAT MYÖS EPÄONNISTUNEET. TULIMME OSTAMAAN VAIN VILJAA. MEITÄ ON YKSITOISTA VELJEÄ. NUORIN JÄI KOTIIN ISÄMME KANSSA  

Joosef: HYVÄ ON. SAATTE OSTAA VILJAA. SINÄ. MIKÄ ON NIMESI?  

Simeon: SIMEON, KORKEA HERRA.  

Joosef: SINÄ JÄÄT TÄNNE VANGIKSI, KUNNES VELJESI PALAAVAT JA TUOVAT NUORIMMAN VELJENNE MUKANAAN. TÄMÄ ON EHTONI.  

Joosefin veljet: ARVON HERRA. TAPAHTUKOON NÄIN, JOS KATSOTTE SEN TARPEELLISEKSI.  

Joosef puhuu palvelijoille, niin että veljet eivät kuule. 

Joosef: TÄYTTÄKÄÄ NÄIDEN MIESTEN SÄKIT VILJALLA. LAITTAKAA SÄKKEIHIN VIELÄ MUKAAN TAKAISIN HEIDÄN RAHANSA.  

Veljet lähtevät kotimatkalle. 

Joosefin veljet: ISÄ, SAIMME OSTAA VILJAA. SIMEON JOUTUI KUITENKIN JÄÄMÄÄN SINNE, KUNNES TUOMME BENJAMININ MUKANAMME.   

Jaakob: VOI BENJAMINIA. EN VOI PÄÄSTÄ HÄNTÄ EGYPTIIN. OLISIN HYVIN SURULLINEN, JOS HÄNELLE SATTUISI JOTAIN.  

Joosefin veljet: HEI KATSOKAA, MIKSI RAHAMME OVAT VILJASÄKEISSÄ?  

Jaakob: TÄMÄ EI OLE HYVÄ JUTTU.  

Veljet voivat tehdä töitä tai kävellä hetken aikaa. 

Joosefin veljet: ISÄ. VILJA ALKAA OLLA LOPPU. MEIDÄN PITÄÄ PALATA TAKAISIN EGYPTIIN.  

Jaakob: HYVÄ ON. OTTAKAA MUKAAN KAKSINKERTAINEN MÄÄRÄ RAHAA, JOTTA VOITTE MAKSAA EDELLISET VILJAT. EHKÄ SE OLI EREHDYS. JUMALA AUTTAKOOT, ETTÄ SAATTE SIMEONIN JA BENJAMININ TAKAISIN KOTIIN.  

Veljet matkaavat Egyptiin 

Joosef: HOVIMESTARI. HUOMAAN, ETTÄ NUO MIEHET OVAT TOTELLEET PYYNTÖÄNI. TUOKAA HEIDÄT TALOONI. SYÖN HEIDÄN KANSSAAN PÄIVÄLLISTÄ.  

Hovimestari menee Joosefin veljiä vastaan. 

Hovimestari: SEURAISITTEKO MINUA HYVÄT HERRAT. VIEN TEIDÄT ISÄNTÄNI TALOLLE.  

Joosefin veljet: NO NYT HÄN OTTAA MEIDÄT KIINNI! HOVIMESTARI! EDELLISELLÄ KERRALLA RAHAMME JOUTUIVAT TAKAISIN SÄKKEIHIN. EMME TIEDÄ MITEN NE OLIVAT PÄÄTYNEET SINNE. OLEMME TUONEET RAHAT TAKAISIN.  

Hovimestari: OLKAA RAUHASSA. JUMALA PANI RAHAT SÄKKEIHINNE. TULKAAPA NYT TÄNNE  

Hovimestari tuo Simeonin. 

Hovimestari: TÄSSÄ ON VELJENNE.  

Joosefin veljet: SIMEON! JUMALALLE KIITOS.  

Hovimestari: OLKAA HYVÄ JA PESKÄÄ NYT ITSENNE. TÄSSÄ ON VETTÄ.  

Joosefin veljet: TÄMÄ ON KYLLÄ OMITUISTA. 

Joosef saapuu 

Joosefin veljet: KORKEA HERRA. TÄSSÄ ON LAHJOJA TEILLE MAASTAMME.  

Joosef: TERVEHDYS KANAANIN MIEHET. ONKO TÄMÄ TEIDÄN NUORIN VELJENNE?  

Joosefin veljet: KYLLÄ. HÄN ON BENJAMIN.  

Joosef: HIENOA. PALVELIJAT, TARJOILKAA NYT RUOKA.  

Joosefin veljet: RUOKA ON HERKULLISTA. OLETTE KOVIN YSTÄVÄLLINEN.  

Joosef: KUN AAMULLA LÄHDETTE, NIIN VILJAT ON LASTATTU MUKAANNE.  

Joosef menee puhumaan hovimestarille ja jättää veljet olemaan keskenään. 

Joosef: HOVIMESTARI. TÄYTTÄKÄÄ SISÄLLÄ OLEVIEN MIESTEN SÄKIT TÄYTEEN VILJAA. LAITTAKAA KUITENKIN NUORIMMAN SÄKKIIN TÄMÄ HOPEAMALJA.  

Hovimestari: NÄIN TAPAHTUU.  

Joosefin veljet lähtevät kaupungista ja pääsevät kaupungin ulkopuolelle. 

Joosef: HOVIMESTARI. EILISET MIEHET OVAT JO KAUPUNKINGIN ULKOPUOLELLA. LÄHDE HEIDÄN PERÄÄNSÄ JA KYSY, MIKSI HE OVAT VARASTANEET HOPEAMALJANI.  

Hovimestari lähtee Joosefin veljien perään. 

Hovimestari: PYSÄHTYKÄÄN MIEHET.   

Joosefin veljet: MIKSI PYSÄYTITTE MEIDÄT.  

Hovimestari: ISÄNTÄNI HALUAA TIETÄÄ, ETTÄ MIKSI OLETTE VIENEET HÄNEN HOPEAMALJANSA.  

Joosefin veljet: MUTTA, EI ME OLLA MITÄÄN VIETY.  

Hovimestari: SAANEN SIIS TUTKIA SÄKKINNE.  

Hovimestari tutkii säkit. 

Hovimestari: JOLLETTE OLE VIENEET HOPEAMALJAA, NIIN MIKSI SE ON TEISTÄ NUORIMMAN SÄKISSÄ?  

Joosefin veljet: TUO ON MAHDOTONTA. EI VOI OLLA.  

Hovimestari: TULKAA MUKAANI ISÄNTÄNI LUOKSE.  

Joosef: VOI TEITÄ. NÄINKÖ PALKITSETTE VIERAANVARAISUUTENI?  

Joosefin veljet: HERRA. ME EMME YMMÄRRÄ MITEN MALJA OLI PÄÄTYNYT BENJAMININ SÄKKIIN.  

Joosef: EN HALUA KUULLA SELITYKSIÄ. SE KENEN PUSSISTA MALJA LÖYTYI, JÄÄ TÄNNE PALVELEMAAN MINUA.  

Joosefin veljet: YLHÄINEN HERRA. ÄLKÄÄ PAKOTTAKO BENJAMINIA JÄÄMÄÄN TÄNNE. ISÄMME EI OLISI HALUNNUT PÄÄSTÄÄ HÄNTÄ MATKAAN. HÄN SUREE VALTAVASTI, ELLEMME TUO HÄNTÄ TAKAISIN KOTIIN.  

Joosef: MINUN ON NYT KERROTTAVA TEILLE KUKA OLEN. OLEN TEIDÄN VELJENNE JOOSEF.   

Joosefin veljet: JOOSEF!? EI VOI OLLA. OLETKO SE TOSIAAN SINÄ. OLE MEILLE ARMOLLINEN.  

Joosef: VELJET. KAIKKI ON HYVIN. JUMALA ON LÄHETTÄNYT MINUT TÄNNE EGYPTIIN PITÄMÄÄN HUOLTA NÄISTÄ IHMISISTÄ. TE ETTE OLE MINUA LÄHETTÄNEET.  

Joosefin veljet: JOOSEF. RAKAS VELJEMME. ISÄ EI USKO TÄTÄ.  

Joosef: MENKÄÄ SIIS KERTOMAAN HÄNELLE MINUSTA. SAATTE MUKAANNE PARASTA MITÄ PYSTYN TARJOAMAAN JA VAATETAN TEIDÄN HIENOSTI.  

Joosefin veljet lähtevät kotiin. 

Joosefin veljet: ISÄ. KÄVIMME EGYPTISSÄ JA TAPASIMME JOOSEFIN. HÄN ELÄÄ OIKEASTI JA ON SIELLÄ KORKEA HERRA. 

Jaakob: EN VOI USKOA SITÄ. VIEKÄÄ MINUT HETI EGYPTIIN.  

Jaakob ja Joosefin veljet lähtevät Egyptiin. 

Joosef: ISÄ.  

Jaakob: RAKAS LAPSENI. MITEN ONNELLINEN OLEN, KUN SAAN NÄHDÄ SINUT.  

Joosef: ISÄNI JA VELJENI. SAATTE JÄÄDÄ TÄNNE EGYPTIIN ASUMAAN. SANON KUNINKAALLE, ETTÄ OLETTE PAIMENIA.  

Jaakob: JUMALA ON JOHDATTUNUT MEIDÄT JÄLLEEN YHTEEN. KIITOS HÄNELLE.