Aavikkoidea

Pidin eilen Godly Playn Suuren perheen ja mietin mistä saisin aavikon tehtyä. Kaikki laatikot olivat joko liian pieniä, liian syviä tai reikäisiä. Mietin pitkään. Yhtäkkiä silmiini osui suuren muovilaatikon kansi. Se oli matala, reunat hieman koholla ja sopivan iso. Ei muuta kuin viemään hiekkalaatikolta hiekkaa ja hartautta pitämään.

aavikkolaatikko

Kuvassa näkyy pari Abramin alttariakin. Nimen omaan Abramin koska se hän vielä siinä vaiheessa kertomusta oli.

Käytössä huomasin kaksi haastetta. Koska reunat olivat kuitenkin matalat, hiekka saattoi lentää pois kannelta. Tästä selvisin laittamalla vain kankaan alle. Se oli helppo jälkikäteen ropsauttaa ulkona.

Toisen haasteen toi kannen aaltokuvio. Toisella kohtaa oli niin korkeaa, että hahmot eivät meinanneet pysyä pystyssä. Toisessa kohdassa taas oli aivan sopivan syvää. Piti siis vain kävelyttää Abramia ja Saraita niin, että pysähtyi syvempään kohtaan, jotta pysyisivät pystyssä.

Kokonaisvaikutelma oli niin hyvä, että käytän tätä kuitenkin jatkossakin tai kunnes saan oman autiomaasäkin tai autiomaalaatikon.

– Jani –

Kinokonsertti kuulumisia

Moikka kaikille ja kyllä, tiedän olleeni taas kauan päivittämättä. Nyt kuitenkin hieman kuulumisia lasten ja lastenmielisten kulttuuripläjäyksestä.

Kävin katsomassa 23.8. Helsingin Musiikkitalolla konsertin missä esitettiin Disneyn Fantasiasta ja Fantasia 2000 :sta otteita ja näytettiin samalla itse animaatiota kun Helsingin kaupunginorkesteri soitti livenä sävellykset.

Lapsia oli paljon yleisössä ja kun konsertti loppui olivat he kaikkein innokkaimpia taputtajia. Muistaakseni kapellimestari kutsuttiin viisi kertaa uudelleen lavalle, voi olla neljäkin, en muista tarkkaan.

Yhdeksi konsertin osaksi oli valittu Fantasia 2000 Pomp and Circumstance. Tuon sävellyksen animaatioksi oli päässyt kertomus Nooasta. En itse muista, milloin olen luullut nähneeni tämän uudemman Fantasian. En kyllä muistanut laisinkaan nähneeni tätä ennen. Yritin vain nauttia esityksestä, mutta niin vain käviä, että aivoni alkoivat miettiä tätä hartauden ja tarinankerron kantilta. Nooan arkkihan on aika hurja kertomus jos sitä aletaan ruotia enemmän. Tässä kuitenkin epäuskoista kansaa kuvasi Aku joka toimi, myös Nooan apurina. Hänen piti mennä Iineksen kanssa arkkiin, mutta he hävittivät toisensa eläinten siirtyessä arkkiin. Käsiteltiin siis teemaa jonkin neutraalin, mutta luonteikkaan hahmon kautta. Jumalaa ei tietenkään varsinaisesti ollut animaatiossa, mutta sittenkin kun tiesi kertomuksen taustan pystyi jotain aistimaan kuitenkin. Hankala kirjoittaa asiasta tähän, mutta katsokaa itse tuo pätkä. Nostan hattua Disneyn käsikirjoittajille ja ideoijille.

Ei minulla varmastikaan muuta ole tähän lisättävää. Kerhot ovat pyörähtämässä pikku hiljaa täysiin voimiin.

Ei muuta. Mahtavaa toisiksi viimeistä virallista kesäpäivää jokaiselle 🙂

– Jani –

Uusi kausi käynnistelee

Neljä päivää on jo kulunut töiden aloituspäivillä. Kun olen katsellut tuossa kalenteriani niin näyttäisi siltä, että kovin paljoa ei tänä syksynä ole tyhjää kalenterissa. Päivä vain ja hetki kerrallansa, kuten laulussakin sanotaan 🙂

Näillä aloituspäivillä minulle on herännyt pari ajatusta pyörimään päässä.

Oletko koskaan päässyt huomaamaan miten erilaisilta kanteilta ihmiset tekevät samaa työtä.  Lähtökohta ja juuri lastenohjaajan työhön on jokaisella hieman erilainen. Millaista rikkautta se tuokaan työyhteisöön. Huomasin itsessäni, että on hyvä aina välillä tarkistaa miltä pohjalta itse työtä tekee.

Toinen asia mikä jäi elämään ajatuksiini on oman työn arvostaminen. Se, että olisimme rohkeasti sitä mitä olemme ja eläisimme sitä toisiamme arvostaen.

Tähän onkin hyvä päättää. Kirjoittelemisiin.

– Jani –

 

 

Kesäloma on kohta ohitse

ja samalla tämänkin blogin kesäloma loppuu. Aloitetaan vaikkapa pienellä kesäisellä blogimerkinnällä mikä löytyy myös työpaikkani nettisivulta myös. Hieman muikaten kuitenkin. Aloitetaan.

Olen pyörinyt ympyrää jo hyvän aikaa. Tarkastelen kaikkea mahdollista hyvin epäluuloisena. Oksakin voi olla jotain muuta kuin oksa. Viimein melkein tekisi mieli hyppiä ilosta kun aarre (muovipurkki) viimeinkin löytyy. Noita hetkiä on nyt kesälomalla jokunen jo koettu. Niinhän se on. Ihminen ei koskaan lopeta leikkimistä, leikit vain muuttuvat toisenlaisiksi.

 

Hetkinen.

 

Onkohan leikit sittenkään muuttuneet lapsuudesta? Edellä mainittu touhu nimittäin kuulostaa aivan aarteenmetsästykseltä. Sellaista se oikeastaan onkin. Muistatteko mitä olette lapsena pitäneet aarteina. Itse muistan kuinka kalastelin kissankulta hippuja hiekasta. Ei ollut ihan helppo homma. Toinen aarre oli isovanhempieni varastot jotka olivat täynnä kaikkea vanhaa, uutta ja mielenkiintoista.

Entä aikuisina? Mitä me aikuiset pidämme aarteena? Itselleni aarre voi olla mielenkiintoinen kirja, jokin hetki, tunnetila kun on tapahtunut jotain ihanaa, toinen ihminen kuten kerholainen, omat vanhemmat, oma puoliso, sukulaiset taikka joku ihan tuntematon tyyppi oikealla hetkellä. Aarre voi olla myös materiaa, mutta sitä emme täältä kuitenkaan mukaan saa. Tärkeämpää on vaalia materiattomia aarteita. Kauniita sanoja, kohteliaisuuksia, muistoja… Monta muuta mainitsinkin tuossa aiemmin jo. Materiattomissa aarteissa on sekin hyvä puoli, että kasvavat ja siirtyvät ihmiseltä ihmisille. Nuo aarteet varastoituvat taivaan aarrekammioihin.

 

Vaalikaamme siis aarteita joita kannattaa vaalia ja ei murehdita turhaan mikäli materia saa pienen kolauksen.

Ensi maanantaina päättyy tapahtumarikas kesäloma ja alkaa uusi työkausi. Mielenkiintoinen työkausi kylläkin, ei voi muuta sanoa.

Loppuun vielä pieni kevennys. Kävin Porkkalanniemessä ja minusta tuntui siltä, että tuo tiira tiirasi minua kesken valokuvauksen.

tiira_kurkkii

– Jani –

 

Perheen arjessa -blogi: Hellettä, kesäkerhoa ja saippuakuplia

Huh hellettä tuli todettua eilen kesäkerhossa. Mitä muuta tapahtui? Ja mitä tapahtui kun innoistuin saippuakuplista sisätiloissa.

Hassua kun kaksi perättäistä postausta linkittyykin toisiin blogeihin. Ei kai sen väliä ole kun ole 🙂

Olen tosiaan yhä vielä mukana Perheen arjessa -blogissa ja alla olevasta linkistä pääset luoskelemaan viimeisintä raapusteluani 🙂

Hellettä, kesäkerhoa ja saippuakuplia

Ihanaa kesänalkua

– Jani –

Sulon ja Taavin blogin mainostusta

Moikkelis.

suopursu

Tällä kertaa työajatukset ovat huomenna alkavissa kesäkerhoissa. Toisaalta en ajatellut niistä paljon sanoa vain sen, että tulee mielenkiintoinen kerho kun olemme uudessa paikassa kaukana kerhotilasta. Normaalistihan kesäkerhot ovat olleet kerhon pihalla.

Nyt kuitenkin asiaan eli toisen blogini mainostukseen. Sallitaanhan se minulle eli kyseessä on Sulon ja Taavin blogi. Blogissa kaksi n. 10 senttistä nukkea seikkailee eripaikoissa. Niin kirjastoissa kuin luonnossakin. Tällä kertaa he ovat olleet matkalla Porkkalanniemessä.

Tästä klikkaamalla pääsette vilkaisemaan miten heidän retki meni: Sulon ja Taavin seikkailut – Porkkalanniemi

Luonnonsuojelu / luontohartaus

focus_flower

Tämä on kehitelty ulkona tapahtuvaan päiväkerhojen kevätjuhlanhartaudeksi. Tässä hartaudessa käytetään liikettä ja viittomia. No se itse puhukoon puolestaan. Lapset lähtivät tosi hyvin tähän mukaan. Sovita sanat omaan suuhusi, mutta kannattaa pitää yksinkertaisena.  Se on paljon tehokkaampaa kuin pitkät liirumlaarumit 🙂

Ei muuten kannata pelästyä pituutta. Se on loppupeleissä hyvin looginen järjestykseltään 🙂

 

Keväällä kukki kauniskukka. Se voi olla minkä värinen vain. Se on sinun oma kukka ja sinä saat päättää värin  ( Käsistä kukka )

Se keinui tuulessa ( keinutellaan kukkaa tuulessa )

ja kuunteli lintujen laulu. (Laitetaan kädet korvien taakse )

Kesä kuitenkin viileni ja kukka nuukahti. ( Kukka käsistä joka sulkeutuu ja nuupahti )

Mutta kukan sisällä oli pieni yllätys. ( Käsillä pidetään edellinen nuupahtanut kukka )

Se oli pieni siemen. ( Etusormen ja peukalon välissä näytetään ”siementä” )

Syksytuuli alkoi puhaltamaan,  ( Heilutetaan käsiä ylhäällä ja tehdään tuulen ääntä )

ja puhalsi pienen siemenen maahan. (Näytetään sormien välissä siementä ja leijutetaan se hiljalleen alas )

Ilma kylmeni ( Kädet ristiin ja hytistään )

Taivaalta leijui lunta. ( Kämmenet ovat hiutaleita jotka leijailevat ylhäältä maahan )

Se peitti pienen siemenen ( leijutetaan kämmenet sen kohta päälle minne lennätit siemenen )

ja koko muun luonnon. ( Käsillä maapallo )

Siemen odotti (kädet ”tyynyksi päänviereen ja nukutaan seisaallaan voit hieman kuorsata tai tuhista )

Odotti ( vaihdetaan ”käsityyny” toiselle poskelle )

ja odotti ( ”Käsityyny” takaisin toiselle poskelle )

Pieni siemen odotti kevätaurinkoa ( Näytetään etusormella ja peukalolla siementä )

Pian koittikin kevät ja aurinko lämmitti ( Kädet ylhäällä ja tehdään ympyrää kämmenet eteenpäin )

Se sulatti lumen puroiksi ( Kädet eteen kämmenet vastakkain pienellä välillä ja mutkitellaan käsiä itseesi päin tai itsestäsi pois päin.)

Vähän isommiksi puroiksi ( sama kuin edellä käsien väli vain isompi )

ja ihan pieniksi puroiksi. ( Etusormen ja peukalon välillä ihan pieni puron leveys )

Maa tunsi lämmön ( Tömistellään maata )

pieni siemenkin, tunsi lämmön. ( Näytetään peukolon ja etusormen välissä siementä maanpinnalla )

ja se alkoi kasvaa. ( kämmenet maata vasten ja nostetaan hieman)

Se kasvoi ( Vielä lisää nostetaan kuin kasvi puskisi käsiäsi )

ja se kasvoi ( vielä lisää )

ja se kasvoi. ( vielä lisää )

Pian siitä kasvoi kukan nuppu. ( Tehdään käsillä nuppu )

Nuppu avautui ( avataan nuppu )

Se on se sama kevätkukkasi. Muistatko vielä sen värin.  ( Näytetään käsillä kukkaa, voidaan myös kysyä värit jos osallistujia sopiva määrä )

Jälleen kukka kuunteli lintujenlaulua. ( Kädet korvien taakse )

se huojui tuulessa. ( Huojutetaan käsiä ylhäällä tuulessa )

Näin Jumala loi luonnon toimimaan. ( Kädet ylhäällä taivasta kohti )

Jumala loi vielä jotakin hänelle todella rakasta. ( Nyt ei tarvi tehdä mitään viittomaa )

Hän loi ihmisen. ( näytetään ihminen. Etu ja keskisormella seisova ihminen kämmenen päälle )

Sinut ja minut.  ( Näytetään toisia ja itseä )

Jumala antoi meille kaikille tehtävän. ( Käsi rinnan päällä )

Se kuuluu näin:

Pidä huolta (Mikäs tämä voisi olla? Käsillä lintuviittoma) linnuista

Pidä huolta (Mikä tämä voisi olla? Kävele kädellä käsivartta pitkin neljällä sormella ) maan päällä kävelevistä eläimistä.

Pidä myös huolta kaloista ja muista veden elävistä.( kämmenet vastakkain kalaksi)

sekä vedestä itsestään. ( läpsytetään kämmeniä vastakkain rennosti loiskeiksi )

ja maasta. ( Tömistetään maata )

Kallioista ( Tehdään käsillä kaari )

ja vuorista ( nostetaan kädet korkealle sormenpäät yhdessä )

metsistä ( tehdään kuusi käsillä vuori viittomaa jatkaen )

ja niityistä, tasangoista ja muista tasaisista maista ( vedetään kämmenet alassuin yhteen siitä kohtaa mihin kuusi jäi )

ja kasveista. ( Kukka käsistä )

Pidä huoli myös ihmisistä jotka on lähelläsi. ( Vie kämmenet kauaksi toisiaan ja tuo ne lähelle toisiaan.)

Miten sinä pidän huolen luonnosta. ( Näytetään toisia )

Nyt voidaan pohtia yhdessä eri tapoja.

Lopuksi voidaan laulaa esimerkiksi Ken on luonut kukkasen -laulu.

Kesätunnelmissa aletaan siis jo olla. Kaikki kerhojuhlat on omalta osalta jo takana ja nenä osoittaa kohti ensi viikon kesäkerhoja.

Lehmillä kevättä rinnassa

Ajattelin, että nytpä on aika pienelle kevennykselle. Kävin tänään katsomassa kun Viikissä lehmät pääsivät pitkän talven jälkeen vihreälle laitumelle.

Kuvat puhunevat puolestaan. Lehmillä tuntui olevan aivan mielettömän lystiä kun pääsivät kevään vihreyteen 🙂

cows_1 cows_2 cows_3

Näiden kanssa ihanaa kevään jatkoa jokikiselle 🙂

– Jani –

Laulava luomishartaus

variksenkukka

Tällä kertaa luomishartaus on hyvin yksinkertainen, mutta samalla yllättävänkin toimiva ollut minun ryhmissä.

Mitä tarvitset?

– Kuului sana valoa -nuotin

– Godly Playn luomislaatat tai muita kuvia tai miksei esineitäkin, joilla havainnollistaa luomisen vaiheet. Esim. taskulamppu, askarreltu kaari, ruskeaa ja sinistä kangasta, minikasvi tai jokin kasvin osa, askarrellut aurinko, kuu ja tähdet, lintulelu, kalalelu/pahviversio, pikkueläimiä mitkä kulkevat neljällä tai useammalla jalalla, peili josta voi katsoa tai mies ja naisnukke, valkoinen pahvi.

– Mahdollisesti säestyssoitin: kitara, ukulele, kantele… ei kannata väheksyä paljasta laulua ja taputuksia tai muita rytmejä eri kehon osilla ja osiin.

– Soittorasia tai vaikka triangeli. Kellopeli on myös ihana. Tärkeä on saada hiljainen ja kaunis ääni.

Kulku:

Alkurutiinit

Kysele mistä kertomus yleensä alkaa. Alkaako se lopusta keskeltä vai alusta?

Ennen kuin aloitetaan, opetellaan Kuului sana valoa -laulu.

Voidaan laulaa vaikka ”Kuului sana, kuului sana huomenta / päivää / iltaa / moikka.”

Kerro, että tämä kertomus alkaa niin alusta ettei ollut vielä yhtään mitään. Voi laittaa vaikka silmät kiinni ja oli niin pimeää.

Yhtäkkiä jostain kuului ääni mikä sanoi valoa. Niin valoa tulikin. Lauletaan laulusta ensimmäinen säkeistö eli valosäkeistö.

Samalla tavalla käydään läpi eripäivät ja aina kun uusi asia ilmestyy, lauletaan ihmettelyn jälkeen siihen liittyvä säkeistö. Säkeistöt eivät ole niin tarkasti määriteltyjä. Kulje lapsia kuunnelleen eteenpäin. Kerran kuumme on olikin kuu-ukko ja niin siitä laulettiikin.

Huomaa, että kaari kohdassa on hauska miettiä mikä kumma kuvassa oikein on. Voit käännellä sitä ympäri ja tuumia lasten kanssa.

Tähdistä laulaessa voitte laulaa vielä lisäksi Tuiki tuiki tähtösen.

Kun pääsette ihmiseen, niin laulakaa jokaiselle laulu erikseen omalla nimellään. Tämä mikäli porukkaa ei ole aivan kauheasti. Mikäli haluat, voit nopeuttaa laulua laulamalla samassa säkeistössä neljän lapsen / aikuisen nimet.

Kuului sana, kuului sana Matti.

Kuului sana, kuului sana Maija.

Kuului sana, kuului sana Teppo.

Kuului sana, kuului sana Eeva.

Kuuden päivän jälkeen Jumala katseli kaikkea ja ajatteli, että niin on hyvä. Niin hän loi lepopäivän. Lauletaan: ”Kuului sana, kuului sana lepoa.” Tämä säkeistö rauhallisesti ja venytellen.

Kehota lapsia vielä kuuntelemaan levossa tarkasti. Joskus voi nimittäin kuulla hiljaa ollessa asioita mitä ei muuten kuule. Soita tässä kohtaa hieman piilossa soittorasiaa, triangelia, kellopeliä jne.

Niin saatiin maailma valmiiksi seitsemässä päivässä. Lopuksi voidaan vielä laulaa Ken on luonut kukkasen -laulu tai sitten laulaa jokin muu päätöslaulu.

1 3 4 5 6 7 12